PIRKKALAN valtuusto sinetöi maanantaina pitämässään harvinaisen yksimielisessä talousarviokokouksessa rantareitin rakentamisen kuntakeskuksen edustalle Pyhäjärven rantamaisemaan. Reitille varattiin 250 000 euron määräraha ensi vuoden talousarvioon.
”Nyt on syytä alkaa kehittää Virkaniemeä aktiivisesti”, perussuomalaisten Veli-Matti Ahtiainen evästi. Virkaniemi on kunnan omistama viheralue, jonka reunalle rantareitti loppuu. Tällä hetkellä se on rakentamaton ja lampaiden laidunmaana kesäisin.
Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Harri Vuorenpää antoi kaikkien muiden valtuutettujen tavoin hyväksynnän reitin rakentamiselle nyt, kun pitkä oikeuskiista lunastuksista on päättynyt. ”Kunnan maita ei kannata pitää rakentamattomina”, Vuorenpää sanoi.
Rannan lunastus maksoi Pirkkalalle yli kaksi miljoonaa euroa.
Rantareitti tulee kulkemaan Pyhäjärven rannassa Pirkkalan kuntakeskuksen edustalla. Siitä on kiistelty, koska kunta lunasti sitä varten noin 350 metriä pitkän kapean kaistaleen asuintalojen ja järven välistä. Aiemmin kaistale kuului asukkaiden tontteihin, mutta oli puistoksi kaavoitettu.
Näin Pirkkala rakentaa ja investoi 2023
Vapaa-aikakeskuksen laajennus, valmis 2024. Kokonaiskustannusarvio 9,1 milj.e. 2022-24.
Kirkonkylän koulun laajennus ja suojellun rakennuksen peruskorjaus, lähiliikuntapaikka. Valm. 2023. Kokonaiskustannusarvio 13,4 milj. e. 2019-23.
Koulukampus, jossa ala- ja yläkoulun, kulttuurin, nuorison ja varhaiskasvatuksen tiloja, valmis 2024. Leasingrahoitus.
Maa-alueiden ostot 1,5 milj.e.
Naistenmatkan rantareitin rakentaminen.
Reipin sauna: uuden saunan tarveselvitys, toteutus 2024-25.
Katu- ja infratöitä kaava-alueiden asuin- ja yritystonteilla: Soukonlahti Turrin naapurissa, Solja (mm. Kalatori ja kevytväylien yhteyksiä), Kyöstin Väinönkujan alue, Lepomoisio-Huovin Vasamatien pientaloalue, Naistenmatkan koulukeskuksen väli- ja parkkialueet (jatkuu -25), Linnakallion Jasperinkujan yritysalue, Kurikkakallion teollisuusalue.
Pereensaaren puistosuunnitelman toteutuksen viimeinen vuosi: laituri- ja nuotiopaikkarakenteet, pelikenttä, väylät, valaistus.
Koulutien ym. keskustakorttelin alue, jatkuu -25.
Katujen ja vesihuollon saneerauksia 1,5 milj. e. Muun muassa Haikan Mäkikatu, Vanhatie, Killontori, Killontien suunnittelu.
Venerantojen ja ranta-alueiden kehittäminen, sis Rantaniityn puistosuunnitelman toteutus ja Pereen viimeistelytyöt.
Ulkoilureittien rakentaminen, sis. Vähäjärvi-Sienimetsäntie -väylän levennys.
Kirkonkylän puukoulun muuttaminen näyttelytiloiksi, kirjastorakennuksen peruskorjausta.
Nuolialan koulu: kirjaston kalteriseinän vaihdos lasiseinäksi, vanhassa osassa lattioiden korjausta.
Lukio: lasiseinä toiminnallisuuden parantamiseksi.
Reipin museo: perinnekorjauksia.
Vapaa-aikakeskus: salin jakoseinien uusimisen suunnittelu, toteutus 2024.
Satamakadun jätevesipumppaamon rakentaminen
Vähä-Vaitti-Keskisentie -yhdysvesijohto.
Pereentien kevyenliikenteen väylä, jatkuu 2024.
Terveyskeskus: mm. hoitajakutsujärjestelmä.
Viheralueiden, uimarantojen ja leikkipuistojen saneerauksia, sis. Kurikanvainion kuntoilupiste, Haikan leikkipuisto, Riistapolun leikkipuiston saneeraus.
Ulkoliikuntapaikkojen peruskorjauksia.
Killon kentän valaistus.
Korjauksia ym: Pirkankoivun vaihdos kaukolämpöön, pihojen parannuksia Pereen, Killon, Kurikanhelmen ja Pakkalanlyhdyn päiväkodit.
Kurikanpirtin päiväkoti, vesikaton suunnittelu, korjaus 2024.
VALTUUSTON kokous oli harvinaisen nopea. Yhdestäkään asiasta ei äänestetty.
Pirkkala teki ensi vuodelle budjetin, joka sisältää paljon investointeja. Silti talousarvio on ylijäämäinen eikä lainamäärä kasva. Merkit ovat kohdallaan.
”Pirkkalalla menee nyt aika hyvin. Investoimme ja olemme elinvoimatutkimusten kärjessä. Nykyinen valtuusto ei voi ottaa siitä meriittiä, vaan ansio kuuluu kokeneille päättäjille, jotka tekivät aikanaan rohkeita päätöksiä Pirkkalan kehittämiseksi”, totesi kokoomuksen Aki Hepokorpi viitaten uusin asuin- ja yritysalueisiin. Hän kiitteli nimeltä salissa olleita kokeneita valtuutettuja yli kuntarajojen.
Hepokorpi pohjusteli salia ensi vuoden ratikkaratkaisuun. Pirkkalan on määrä päättää ratikan suunnittelun aloituksesta. Miljoonapäätös käytännössä sinetöisi raitiotien jatkamisen Pirkkalan keskustaan asti.
”Ratikkapäätöksenkin tulee olla rohkea, mutta ei hullunrohkea”, Pirkkalan suurimman valtuustoryhmän pomona toimiva Hepokorpi totesi.
MONI muistutti, että auvoisan ensi vuoden jälkeen on epävarmempaa. Edessä väijyvät niin hyvinvointialueen uhat (tai mahdollisuudet), Venäjän sota, taantuma, korkeat korot ja sähkön hinta ynnä muut peikot.
”Sote-ratkaisu vie puolet kunnan menoista ja puolet tuloista”, keskustan Raili Naskali summasi historiallisen ”uusien kuntien” taloustodellisuuden.
”Kukaan meistä ei vielä tiedä, mitä ensi vuosi tuo tullessaan,” tiivisti sosialidemokraattien Merja Litmanen tunnot. ”Ryhmämme ei halunnut lähteä esittämään talousarvioon mitään suuria satsauksia tässä tilanteessa.”
Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa totesi, että hyvinvointialueen ansiosta Pirkkalan menot ovat jatkossa ennustettavia. ”Mutta monet epävarmuudet tuovat sumua tulevaisuuteen.”
Suurimmat uhkakuvat suomalaisille leijuvat kristillisdemokraattien Riitta Kuismasen mielestä juuri nyt hyvinvointialueiden suunnalla.
”Tämä sote-ratkaisu tuo Suomelle viiden prosentin veronkorotuspaineen tulevina vuosina”, Kuismanen toisti mantraa puolueen vastustamasta valtakunnallisesta suurhankkeesta.
VIHREIDEN Sirpa Repo oli muiden tapaan konsensusmielellä. Hän toi ryhmänsä puheessa esiin Pirkkalan luonnon.
”Pienen kuntamme maantieteellinen koko ei riitä jatkuvasti uusiin moottoriteihin. Tasapainottelu luonnon ja rakentamisen välillä ei ole aina kivutonta.”
Vihreät on raideliikenteelle myönteinen puolue.
”Keväällä teemme isoja päätöksiä. Toivottavasti emme jää haikailemaan vanhoja aikoja, vaan suuntaamme katseen tulevaan”, Repo sanoi.
TALOUSARVIO sisältää investointeja 16,7 miljoonalla eurolla.
Suurimmat rakennushankkeet ovat Kirkonkylän koulun ja vapaa-aikakeskuksen laajennus, koulukampuksen rakentaminen keskustassa sekä Soukonlahden ja Soljan asuinalueiden katujen ja muun infran rakentaminen.
Pirkkala odottaa väkimääränsä kasvavan ensi vuonna peräti 550 hengellä, pitkälti kiitos keskustakorttelissa valmistuvien kolmen asuintalon.
Talousarvioesityksen mukainen vuosikate on ensi vuonna 13,5 miljoonaa euroa plussalla. Verot säilyvät kuntalaisen näkökulmasta ennallaan, mutta niistä siirtyy suuri osa kuntien sijasta valtiolle hyvinvointialueen palvelujen hoitamiseen.
Artikkelia muokattu ti 15.11. klo 9 lisäämällä keskustan ryhmäjohtajan kommentti, yksi kuva sekä maininta ensi vuoden veroista.
