Euroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen, 48, tavoittelee presidentin tehtävää ensimmäisen kerran. Urpilainen on SDP:n presidenttiehdokas. Hän on ollut pitkäaikainen kansanedustaja ja toiminut valtiovarainministerinä. Urpilainen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa?
– Ennustaminen on aina vaikeaa. Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa ja maapalloa koskeva asia. Sen seuraukset muodostavat suurimman turvallisuusriskin. Presidenttinä edistäisin aktiivisesti erilaisilla kansainvälisillä areenoilla ilmastonmuutoksen torjumista. Onnistuminen edellyttää yhteistä poliittista sitoutumista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
– Suomelle ilmastonmuutoksen torjuminen avaa isoja mahdollisuuksia. Suomalaisilla on paljon alan huippuosaamista. Meillä on innovaatioita, joille on kasvava kysyntä globaalisti. Presidenttinä myötävaikuttaisin suomalaisten kehittämien tuotteiden vientiä. Vihreän siirtymän ratkaisuille on rajaton kysyntä.
– Ukrainan sota on saatava päättymään. Ukrainaa on sitouduttava tukemaan niin pitkän aikaa, kun tarve vaatii. Kun päästään siihen vaiheeseen, että neuvotellaan rauhasta, sen ehtojen on oltava oikeudenmukaisia Ukrainalle. Tällä asialla on merkitystä koko Euroopan turvallisuusjärjestykselle.
– Nato ja jäsenyytemme siinä on keskeisesti läsnä lähitulevaisuudessa. Nyt on vuorossa Nato-jäsenyyden muovaaminen. Presidentillä on asiassa aktiivinen rooli. On edistettävä maallemme tärkeitä asioita. Isossa kuvassa Nato-jäsenyys on meille mahdollisuus. Suomi on saanut erittäin paljon myönteistä huomiota jo hakiessaan Nato-jäsenyyttä ja sen toteuduttua.
Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana?
– Venäjä on arvaamaton. Venäjän tilanteen kehittymistä on kovin vaikea arvioida.
– Suomen luottamus Venäjään on rikki. Suomalaisten luottamuspula näkyi välittömästi gallupeissa, kun kansalaisilta kysyttiin heidän Nato-jäsenyyskantaansa Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
– Suomen ja Venäjän välien korjaantuminen vaatii aikaa. Siihen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten Ukrainan sota päättyy. Maidemme välisiä luottamuksellisia suhteita ei palauteta hetkessä. Tärkeää on sekin, ettemme rakenna pysyvää viholliskuvaa.
Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?
– Perustuslakiin on tehtävä muutoksia hyvin harkiten. Perustuslain on kestettävä aikaa. Siihen ei voi kajota kevein perusteon. Perustuslakimme on hyvä ja toimiva.
– Asia, jota on seurattava, on Nato-jäsenyyden vaikutukset valtioelinten työnjakoon. Perustuslakivaliokunnan on tehtävä asiasta selvitys. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on tehnyt toimivan käytännön yhteistyöstä eduskunnan kanssa.
Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?
– Kynnys hajottaa eduskunta on korkea. Hajottaminen voisi tapahtua vain hyvin syvän harkinnan jälkeen. Tällainen tilanne saattaisi syntyä, jos yrityksien jälkeen hallitukselle ei löytyisi luottamusta eduskunnassa.
Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkin sortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvän?
Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?
– Suosisin presidenttinä vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Loisin esimerkiksi foorumin, jossa keskustelisimme nuorten kanssa. Aiheena olisi muun muassa tulevaisuus. Komissaarina olen koonnut elimen, jossa on 25 nuorta eli puolilta maailmaa. Tästä toiminnasta tulee myönteistä ja kannustavaa palautetta.
Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?
– Ketään ei jätetä, on mottoni. Yhteiskunnassamme tarvitaan arvokeskustelua liittyen inhimilliseen vanhuuteen. Keskustelu on avattava uudelleen. Ikääntyvien ihmisten on koettava, ettei ketään jätetä, ja että jokainen saa apua ja hoitoa niitä tarvitessaan.
– Esimerkiksi Tampereen Tammelan torilla ihmiset ilmaisivat huolestumisensa toimeentulostaan, eläkkeiden riittävyydestä. Kokoaikainen puhe leikkauksista ja säästöistä ahdistaa. Ihmisillä on haasteena, että he selviävät arjesta. Hyvinvointialueet keskusteluttavat ihmisiä paljon. Moni miettii mielessään, että jos sairastun, saanko hoitoa.
Oma teemanne?
– Sinä kelpaat. Monissa ikäryhmissä rima asetetaan niin korkealle, että vaatimukset hirvittävät. Ihmiset on vapautettava riittämättömyyden tunteesta. Minun viestini on jokaiselle ihmiselle, että kaikki kelpaavat sellaisina kuin ovat.
Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa?
– Entisenä opettajana nostan koulutuksen avainasemaan. Koulutuksessa nuoret ovat keskiössä. Yhteiskuntamme mahdollistaa koulutuksen, osaamisen kehittämisen kaikille. Yhteiskunnan on satsattava opettajakoulutukseen. Se on investointi Suomen tulevaisuuteen. Opettajilla on oltava riittävät taidot, tiedot sekä edellytykset kohdata lapset ja nuoret yksilöinä heidän omista tarpeistaan lähtien.
Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?
– Maailmassa on runsaat kahdeksan miljardia ihmistä. Kun asiaa katselee globaalisti, maahamme syntyminen ja täällä asuminen ovat lottovoittoja. Suomi on menestynyt monilla aloilla kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvin. Täällä on otolliset mahdollisuudet rakentaa hyvä elämä. Siihen suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on iso merkitys. On muistettava, että me ihmiset saamme hyvin erilaiset lähtökohdat elämään. Me emme valitse vanhempia emmekä perhettä tai sukua.
Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne? Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista? Perustelkaa lyhyesti?
– Olen tuntenut neljä presidenttiämme henkilökohtaisesti. Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen on kansainvälisestikin tärkeä esikuva. Hän on kannustava esimerkki osaajasta, joka on ollut arvostettu tienraivaaja. Hän on rikkonut lasikattoja. Hän on myös vaikuttava tasa-arvon edistäjä.
– Presidentti Martti Ahtisaari on kansainvälisesti kunnioitettu rauhanrakentaja ja rauhanvälittäjä. Tein lukiolaisena Ahtisaarelle vaalityötä Kokkolassa.
Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheen kansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa?
– Puheeni olisi toivoa luova ja uudenlaisia näköaloja antava. Aikaamme leimaavat synkät uutiset. Kansakunnan johtajan on puhallettava uskoa. On puhuttava rauhasta, kestävästä kehityksestä ja arvoista. On vahvistettava keskinäistä luottamusta. Suomessa on voitava olla asioista eri mieltä, mutta meidän on arvostettava erilaisia näkökantoja ja ideologioita. Arvostetaan toisiamme niin, että katsomme toisiamme silmiin.
