LAPSIPERHEISSÄ pienelläkin avulla voi olla suuri vaikutus vanhempien jaksamiseen. Tampereella monissa perheissä on syksyn tullen surtu Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitoavun lopettamista. MLL:n Hämeen piiri ei voi enää järjestää palvelua Tampereella, koska kaupunki saati Pirkanmaan hyvinvointialue ei myöntänyt siihen kohdennettua avustusta. Pirkkalassa ja muutamassa muussa kunnassa lastenhoitoapu jatkuu edelleen, kiitos kuntien avustuspäätösten.
Kuntien kannattaakin olla kärppänä sen suhteen, millaista apua kunta itse ja sen alueella vaikuttavat kolmannen sektorin toimijat voivat lapsiperheille tarjota. Kyse on paitsi kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvoinnista, myös mielikuvamarkkinoinnista kuntien välisessä kilpailussa potentiaalisista uusista asukkaista.
Tässä kilpailussa Pirkkala on pärjännyt perinteisesti hyvin. Viime vuonna kunnan väkiluku kasvoi vajaalla parilla sadalla hengellä, ja muutoksesta suurin osa selittyy kuntaan suuntautuvalla muuttoliikkeellä. Pirkkalaan muutti viime vuonna 166 ihmistä enemmän kuin kunnasta pois. Lapsia tänne syntyi 187.
Pirkkalaan muuttavien ihmisten joukossa lienee jonkin verran paluumuuttajia, jotka palaavat lapsuuden kotikonnuilleen lähelle sukulaisten muodostamia turvaverkkoja, kun oma perheellistyminen alkaa tuntua ajankohtaiselta. Mutta yhtä lailla tänne mahtuu heitäkin, joille asuinkunnan sanelee jokin muu syy kuin verisiteet ja joilla lähimmät auttajat voivat jäädä pitkienkin etäisyyksien päähän. Erityisesti heille ulkoinen lastenhoitoapu voi olla kultaakin kalliimpaa ja mahdollistaa myös kunnassa viihtymisen.
