Paikalliset ehdokkaat purkavat tunnelmiaan ja povaavat kimurantteja hallitusneuvotteluja – ”Talouden tasapainotus tarkoittaa rajujakin toimia”, ”Itsetutkiskelun paikka…”

EDUSKUNTA saa 12 vuoden tauon jälkeen pirkkalalaisen kansanedustajan, kun SDP:n Ville Merinen nousee eduskuntaan maakunnan toiseksi suosituimpana demarina heti Sanna Marinin jälkeen saatuaan peräti 6271 ääntä.

Edellinen pirkkalalainen kansanedustaja oli 2011 valtakunnan politiikasta pois jättäytynyt Mikko Kuoppa.

Psykoterapeuttina työskentelevä Merinen on noussut äänestäjien tietoisuuteen somessa mielenterveystyötä tekevänä terapeuttivillenä.

Lue Merisen ajatuksia omasta haastattelustaan täältä.

PUOLUEISTA kokoomus oli Pirkkalan äänestäjien keskuudessa selkeä ykkönen 29 prosenttiyksikön kannatuksellaan. Kokoomus kasvatti suosiotaan Pirkkalassa edellisistä eduskuntavaaleista 2,8 prosenttiyksikköä.

Tasapainotus tarkoittaa rajujakin toimia

Pirkkalalainen ehdokas Katri Virkkunen kokosi 1943 ääntä. ”Kiitollinen tunne äänistä. Hyvin meni ensikertalaiselle. Leikkiä ei jätetä tähän, seuraaviin vaaleihin sain lisää tsemppiä”, Virkkunen kommentoi.

”Valtakunnallisesti oli ihan mahtavaa, että ihmiset tajusivat Suomen vakavan tilanteen. Nyt on näytön paikka, velka on saatava pienemmäksi ja Suomen talous kuntoon. Tasapainotus tarkoittaa rajujakin toimia.”

Virkkusen mukaan hallituksen muodostamista ei kannata nyt alkaa demonisoimaan.

”Kokoomus ja Petteri Orpo tekevät nyt tiukat kysymykset ja määräävät hallitusneuvotteluiden tahdin. Minulla ei ole suosikkia hallituskumppaniksi. Se on paras, joka sitoutuu tavoitteisiin. Asiat ratkaisevat, kenen kanssa sopu syntyy.”

TOISEKSI suosituin puolue pirkkalalaisten keskuudessa näissä eduskuntavaaleissa oli SDP (25,8 %). Sen suosio nousi kolme prosenttiyksikköä.

SDP:n pirkkalalainen ehdokas Taru Tolvanen ei ollut tyytyväinen omaan äänimääränsä (2044), sillä se laski edellisistä eduskuntavaaleista. Tolvanen oli huomannut, että Pirkkalassa ääniä ei keskitetty niin vahvasti oman kunnan ehdokkaille kuin vaikkapa Kangasalla ja Valkeakoskella.

”Mutta puolueen kokonaistulosta pidän todella hyvänä, kun sitä katsoo puoluehallituksen jäsenen tuolilta. Monesti ei Suomessa hallituksessa päävastuussa ollut puolue ole kasvattanut äänimääräänsä.”

Tolvanen uumoilee, että Suomeen tehdään tämän vaalituloksen jälkeen oikeistohallitus.

”Keskusta näytti juuri mediassa jättäytyvän hallituksen ulkopuolelle, joten se poistaa yhden palikan pelistä. Näyttää, että ollaan menossa kohti kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusta.”

”Kun koko Suomen kansan etua ajattelee, niin SDP:n mukana olo hallituksessa olisi hyvä asia. Mutta jos halutaan oikeistohallitus, niin antaa kansan saada mitä kansa halusi vaaleissa”, Tolvanen miettii.

KOLMANNEKSI suosituksi puolueeksi tuli pirkkalalaisten äänestäjien keskuudessa perussuomalaiset 18,4 prosenttiyksikön kannatuksella. Kannatuksessa oli kasvua 2,1 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2019 eduskuntavaleihin.

Puolueen pirkkalalainen ehdokas Veli-Matti Ahtiainen näkisi puolueensa mielellään hallitusvastuussa.

”Toivon, että päästään hallitusvastuuseen. Näkisin, että ainakaan talouskysymyksissä kokoomus ja perussuomalaiset eivät ole kauhean kaukana toisistaan.”

”Muissa kannoissa on eroja. Niistä EU-politiikka ja siinä ilmastokysymykset voisi olla sellainen, jossa voisimme mielestäni hiukan pehmentää kantojamme kokoomuksen suuntaisiksi”, Ahtiainen toteaa.

Oman äänimääränsä (1785) suhteen Ahtiainen sanoo olleensa jo ennen vaaleja realisti. ”Tunnen kiitollisuutta saamistani äänistä.”

”Vaalitulokseen olen koko maan tasolla tyytyväinen. Suomi siirtyi mielestäni parempaan suuntaan. Olen karsastanut ylivihreyttä ja ylivasemmistolaisuutta. Ei kokoomuksen voitto niin paha asia ollut, olen itsekin aikanani äänestänyt sitä.”

VAALEISSA hävinneiden puolueiden osalta vaalitulos myötäili Pirkkalassa valtakunnan linjaa. Vihreät menetti kannatuksestaan 4,6 prosenttiyksikköä ja Vasemmistoliitto 1,1.

Puolueemme sanomasta osa menee äänestäjiltä jotenkin ohi. On itsetutkiskelun paikka

Vihreiden ehdokas Sirpa Repo arvelee ns. taktisen äänestämisen olleen vain osasyy puolueen tappiolle.

”Vihreät varmaan äänestivät varsinkin demareita vastavoimaksi perussuomalaisille. Se ei selitä koko tappiota. Puolueemme sanomasta osa menee äänestäjiltä jotenkin ohi. On itsetutkiskelun paikka”, Repo miettii.

Itselleen hän olisi toivonut suurempaa äänimäärää. ”Puolittain tyytyväinen olen. Mutta näin huono valtakunnallinen menestys syö henkilökohtaista vaalisaalista.”

Repo näkisi mielellään vihreät hallituksessa vaikka heikommankin menestyksen jälkeen.

”Puheenjohtajamme Maria Ohisalo näkyy juuri sanoneen, että lähtö hallitukseen on vaikeaa tällaisella kannatuksella. Itse olen sitä koulukuntaa, että parempi olisi silti hallituksessa kuin oppositiossa, että saa edes jotakin aikaan.”

”Vaikeaa varmasti tulee hallituksen muodostaminen olemaan”, Repo toteaa.

TAKTIKOINTI suurimpien kolmen puolueen hyväksi hallitusneuvotteluja ajatellen oli kristillisdemokraattien pirkkalalaisen ehdokkaan Riitta Kuismasen mielestä räikeää ja heikensi pienpuolueiden mahdollisuuksia.

”Tämä ei edistä demokratiaa. Meiltä meni ääniä kokoomukselle ja perussuomalaisille. Harmittaa myös vihreiden ja muiden puolesta. Me emme kuitenkaan menettäneet yhtään kansanedustajaa.”

”Suomi on monipuoluemaa. Jos tehdään kaksi blokkia, niin hallitus tekee päätöksiä, jotka seuraava purkaa. Muutakin epäeettistä oli.”

”Kristillisdemokraattien hallituspaikka on avoinna, olemme asiakysymyksissä keskellä.”

JO TOISET surkeat vaalit saivat keskustan pirkkalalaisen ehdokkaan ja pitkäaikaisen puolueen jäsenen Raili Naskalin synkäksi.

”Ei mitään tunnelmia. Oli ihan sellainen tunne tuolla kiertäessä, että ei keskusta tule menestymään hyvin. Jotkut sanovat, että syy oli Juha Sipilän ajoissa, kun oli kiky-sopimus, taksilait ja sellaiset. Mutta Sipilä laittoi talouden kuntoon”, Naskali sanoi.

Neljäksi vuodeksi oppositioon korkoa kasvamaan

Valtakunnallisesti hän näki Suomen siirtyvän huonoon suuntaan. ”Hirveä velkamäärä. Keskustan linjaa on moitittu, ettei se ajaa maatalouden asiaa tarpeeksi. Moni sanoo perussuomalaisten olevan siinä parempi ja onkin siirtynyt sen listoille.”

”Neljäksi vuodeksi oppositioon korkoa kasvamaan”, Naskali tuumii.

Pienemmistä puolueista menestyjä Pirkkalan vaaleissa oli Liike Nyt, joka keräsi 3,4 prosenttiyksikön kannatuksen. Puolueella oli kaksi pirkkalalaista ehdokasta.

PIRKKALALAISTEN äänestäjien vaalikuningatar oli SDP:n Sanna Marin. Hän keräsi Pirkkalasta 1196 ääntä.

Isoon suosioon Pirkkalassa nousi kunnan äänestäjiltä toiseksi eniten ääniä kerännyt Taru Tolvanen (sd) 842 äänellään. Hän oli kotikunnassaan suosituin ehdolla olleista yhdeksästä pirkkalalaisesta ehdokkaasta.

Seuraavaksi suosituimmat ehdokkaat pirkkalalaisten äänestäjien keskuudessa olivat Anna-Kaisa Ikonen (kok.) 563 ääntä, Katri Virkkunen (kok.) 551 ääntä, Pauli Kiuru (kok.) 535 ääntä, Sofia Vikman (kok.) 426 ääntä ja Riitta Kuismanen (kd.) 406 ääntä.

Kansanedustajaksi noussut Ville Merinen sai Pirkkalasta 344 ääntä.

Puolueiden kannatus Pirkkalassa eduskuntavaaleissa 2023

(suluissa kannatuksen muutos verrattuna eduskuntavaaleihin 2019)

Kokoomus 29,0 %, ääniä 3493 (2,8)
Sdp 25,8 %, ääniä 3105 (3,0)
Perussuomalaiset 18,4 %, ääniä 2218 (2,1)
Vihreät 7,1 %, ääniä 860 (-4,6)
Kristillisdemokraatit 6,1 %, ääniä 734 (0,5)
Keskusta 4,4 %, ääniä 529 (-1,1)
Liike Nyt 3,4, ääniä 412 (3,4)
Vasemmistoliitto 3,3 %, ääniä 398 (-1,3)
Vapauden liitto 0,9 %, ääniä 110 (0,9)
Liberaalipuolue 0,6 %, ääniä 72, (0,0)
Rkp 0,3 %, ääniä 31 (0,1)
Kristallipuolue 0,2 %, ääniä 22 (0,2)
Piraattipuolue 0,1 %, ääniä 12 (-0,2)
Sinimusta liike 0,1 %, ääniä 11 (0,1)
Eläinoikeuspuolue 0,1 % ääniä 8 (-0,1)
Kommunistinen puolue 0,0 % ääniä 6 (0,0)
Valta kuuluu kansalle 0,0 %, ääniä 6 (0,0)
Feministinen puolue 0,0 %, ääniä 5 (-0,2)
Kansalaisliitto 0,0 %, ääniä 2 (-0,1)
Suomen Kansa Ensin 0,0 %, ääniä 1 (0,0)
Valitsijayhdistys Petter Enqvist 0,0 %, ääniä 1 (0,0)
Valitsijayhdistys Timo Virtanen 0,0 %, ääniä 1 (0,0)