MIKÄLI Pirkkala siirtyy ratikka-aikaan, bussit kulkevat yhä, mutta eri tavalla kuin nykyisin. Pirkkala päättää huhtikuussa, lähteekö kunta mukaan raitiotien laajennuksen toteutussuunnitteluun.
Jos myönteinen päätös suunnittelusta ja myöhemmin syksyllä 2024 rakentamisesta tehdään, ratikka voisi ajaa Pirkkalan keskustaan alkuvuonna 2029.
Raitiotien suunnitelmista vastaavan Ramboll Oy:n Riikka Salli kertoi Pirkkalassa pidetyssä ratikkapajassa päätöksiä harkitseville valtuutetuille, miten pirkkalalaiset ratikka-aikana kunnassa liikkuisivat.
”Nykyiset bussilinjat korvattaisiin lyhyemmillä liityntälinjoilla, jotka syöttävät matkustajia ratikkapysäkeille”, Salli sanoi ja esitteli alla olevan kartan bussien ja raitiotien yhteispelistä. Se on hänen mukaansa vasta alustava ja tarkentuisi myöhemmin asukas- ja matkustajapalautteen myötä.
Yksi bussilinja esimerkiksi kulkisi Loukonlahdesta Pereentietä Toivioon. Se jättäisi ratikkaan haluavat matkustajat Partolan terminaaliin nykyisen Prisman viereen.
Turrista pääsisi 7,5 minuutin välein bussilla Suupalle ratikan päätepysäkille. Suupan pysäkin vaihtoja palvelisi myös Vaitin ja Linnakallion yritysalueiden linja. Pirkkalasta pääsisi bussilla myös suoraan Hervantaan opiskelemaan ja töihin.
VOIT klikata alla olevan linjakartan suuremmaksi.
Suupan päätepysäkiltä lähtisi hieman yllättäen myös pitkä bussilinja Länsi-Tampereelle. Se kulkisi Kurikan ja Linnakalliontien kautta Partolan ratikkapysäkille. Mikäli bussimatkustus kiehtoisi yhä ratikkaa enemmän, linjalla voisi jatkaa siitä edelleen Sarankulman, Hatanpään ja Koskipuiston kautta aina Länsi-Tampereelle.
ALLA suunnitelma siitä, kuinka Pirkkalan bussiliikenne järjestettäisiin, mikäli Pirkkala päättäisi ottaa raiteet vain Partolaan asti. Voit klikata kartan suuremmaksi.
Tämä on raitiotien rakentamisen kakkosvaihtoehto. Raiteita jatkettaisiin tällöin Suupalle arvion mukaan 2035.
Raiteet vain Partolaan maksaisivat Pirkkalalle rakennuskustannuksina 26 miljoonaa euroa ja Suupalle eli keskustaan asti 114 miljoonaa euroa.
RATIKKA-AJAN olennaisia asioita ovat Sallin mukaan liityntäpysäköintipaikat, joihin voi ajaa autolla tai polkupyörällä, mikäli bussiyhteyttä ei ole tarpeeksi lähellä tai sitä ei halua käyttää.
”Partola ja Suuppa ovat merkittävät liityntäpysäköinnin paikat. Ratikkapysäkeille tulee myös hyvät telineet polkupyörille.”
Salli myönsi, että ratikka-aikana kävelymatkat raitiotiepysäkille ovat keskimäärin pidempiä kuin bussipysäkeille nykyisin.
Pirkkalaan on suunniteltu viisi ratikkapysäkkiä ja Hatanpään – Härmälän osuudelle seitsemän.
SALLIN mukaan Tampereella jo 60 prosenttia asukkaista asuu 800 metrin säteellä ratikkapysäkistä. Hatanpään ja Härmälän kautta kulkeva Pirkkalan ratahaara kohottaisi lukua entisestään.
”Tampereella joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet isossa kasvussa koronan jälkeen. Matkoja tehdään vuodessa 11 miljoonaa, mistä kolmannes ratikalla”, Salli kertoi.
Salli esitteli käyttäjäkyselyitä Tampereelta. Käyttäjistä 90-95 prosenttia piti matkustamista ratikalla sujuvana ja viihtyisänä.
”Raitiotie on kuitenkin vain osa kokonaisjärjestelmää, joka muodostuu myös lähijunasta ja bussiliikenteestä”, Salli muistutti.
Sallin mukaan aiemmissa kyselyissä raitiotie on herättänyt Pirkkalassa huolia autoliikenteen sujuvuudesta jatkossa, myös liityntäpysäköinti ja yritysten saavutettavuus Partolassa ovat huolestuttaneet.
Henkilöautot ajavat Hatanpään ja Pirkkalan välillä kiskoaikanakin omilla kaistoillaan tien reunoilla. Ainoastaan Nuolialantien loppupäässä Härmälänrannan on osuus, jossa henkilöautot joutuvat liikkumaan tovin ratikkakisojen päällä.
Haikkaan toivottiin kovasti pysäkkiä, mutta sitä ei nykysuunnitelmin toteuteta. Sen sijaan Pirjolankadun kohdalle tulevan Kalliomäen koulun eteen muodostuu vilkas seisake.
VAATIVIA työnaikaisia paikkoja, mikäli rakentamiseen ryhdytään, ovat Sallin mukaan Vihiojan silta Hatanpäällä, Nuolialantien sekaliikenteen osuus sekä Härmälänojan siltatyöt kuntien rajalla.
