– Vanhan äitini hoidossa tapahtui mielestäni hoitovirhe. Mitä tehdä?
– Ihan ensimmäiseksi kannattaa rohkeasti olla yhteydessä yksikköön, jota asia koskee. Jos sieltä ei saa tyydyttävää vastausta, me potilasasiavastaavat opastamme ja autamme selvittämään ongelmaa, potilasasiavastaava Arja Laukka sanoo.
Potilasasiavastaavien yhteystiedot löytyvät Pirhan nettisivuilta kohdasta Asiakkaan ja potilaan oikeudet. Potilasasiavastaavien puoleen kannattaa kääntyä aina, kun haluaa tietoa oikeuksistaan potilaana tai on kokenut ongelmia palveluissa.
Potilaslain mukaan potilaan hoito pitää toteuttaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Aina yhteisymmärrystä ei löydy.
– Potilaalla voi olla korkeammat odotukset hoidon suhteen kuin mitä lääketieteelliseltä kannalta nähdään tarpeelliseksi. Hän saattaa myös toivoa hoidon järjestyvän nopeammin tai eri tavalla, Laukka kertoo.
Toiseksi suurin syy ottaa yhteyttä potilasasiavastaavaan on potilasvahinko-epäily. Vaikka epäily ei aina johda korvauksiin, Laukka kannustaa olemaan yhteydessä potilasasiavastaavaan aina, kun epäily herää. Turhia yhteydenottoja ei ole, vaan potilasasiavastaavan kanssa voi pohtia, kuinka potilas voi toimia tilanteessa.
– Vaikka vahinkoilmoituksen tekeminen ei enää itseä auta, se voi ehkäistä saman virheen toistumista jonkun muun kohdalla, Laukka sanoo.
– Hyvinvointialueella potilasturvallisuus on nostettu entistä paremmin keskiöön. Tapahtuneet ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan, käydään läpi yksiköissä ja niistä otetaan opiksi. Se, että virheistä uskalletaan puhua, on suuri asenteellinen muutos, joka koituu potilaan hyväksi.
Potilasvakuutuskeskuksen vuosiraportin mukaan Pirhan alueella maksettiin vuonna 2024 korvauksia 86 potilasvahinkoasiasta. Edellisenä vuonna luku oli 124.
– Ohjaamme myös tekemään korvausvaatimuksia esinevahingoista, jos vaikka silmälasit tai avaimet ovat kadonneet sairaalassa. Hoitoon hakeutuessa kannattaa kuitenkin aina ottaa vain tarpeellisimmat tavarat mukaan.
Kolmanneksi suurin syy ottaa yhteyttä potilasasiavastaavaan ovat tietosuojaan liittyvät asiat. Aina esimerkiksi Omakannan kirjaukset eivät ole potilaan mielestä täysin oikein. Niihin voi pitää pyytää oikaisua, ja siinäkin potilasasiavastaava voi neuvoa.
– Lähetteissä saattaa olla epäselvyyksiä tai sekaannuksia, joiden takia potilas ei tiedä, missä vaiheessa hänen asiansa on. Monesti kysytään, voiko itse jotenkin edistää hoitoon pääsyä tai tiedustellaan oikeusturvakeinoja, kun odotus pitenee, Laukka kertoo.
Hän rohkaisee ottamaan ensin yhteyttä palveluun, mutta jos se ei auta, potilasasiavastaava voi neuvoa esimerkiksi laatimaan kirjallisen muistutuksen.
Hoitoon pääsyn viiveitä on tällä hetkellä etenkin tietyillä aloilla kuten psykiatrialla tai suun terveydenhuollossa. Potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Usein ainoa neuvo, minkä potilasasiavastaava voi antaa on, että jos vointi olennaisesti huonontuu, tulee olla yhteydessä omaan terveyskeskukseen tai numerossa 116 117 vastaavaan päivystysapuun.
– Yleisesti potilas hyötyy, jos hän luo hoitosuhteen terveyskeskuslääkäriin. Terveyskeskus on sikäli aliarvostettu taho, että siellä lääkärillä ja hoitajalla on kokonaisuus hallussa silloinkin, kun potilasta hoidetaan monella erikoisalalla, Laukka sanoo.
Digitaalisista palveluista on usein apua yhteyden saamisessa terveyspalveluihin. Vaikka Pirhan digiklinikalla ei pystyttäisi heti hoitamaan vaivaa, sieltä voi saada yhteyden omaan terveyskeskukseen tai ohjeet jatkohoitoon hakeutumiseen. Se on hyvä kanava ensikontaktin ottamiseen.
Potilasasiavastaava korostaa, että palveluita ei tietenkään saa muuttaa täysin digitaaliseksi. On potilasryhmiä, joille digitaalinen asiointi on monella tapaa haastavaa, ja heidätkin on otettava huomioon.
– Digiin kannattaa kuitenkin suhtautua myönteisesti ja ottaa digiosaaminen haltuun, jos suinkin on mahdollista. Esimerkiksi reseptin uusiminen Oma-Kanta palvelussa tai oireiden selvittely Omaolo-palvelussa hoituvat usein nopeammin kuin puhelimessa, Arja Laukka sanoo.
Kaikkia palvelee sama potilasasiavastaava
Pirkanmaan hyvinvointialueen potilasasiavastaavat ohjaavat, kun terveyspalveluiden kanssa tulee ongelmia. Viime vuoden alusta lähtien samat Pirhan potilasasiavastaavat ovat neuvoneet myös yksityisten palveluiden käyttäjiä. Sitä ennen jokaisella yksityisellä hammaslääkärilläkin piti olla nimettynä oma potilasasiamies. Potilasasiavastaava Arja Laukka arvioi, että valtakunnan tasolla heitä oli yli 2 000.
Nyt saman työn tekevät keskitetymmin hyvinvointialueiden potilasasiavastaavat.
– Uudistus oli potilaan kannalta hyvä. Pieniin yksiköihin saattoi tulla kysymyksiä potilaan oikeuksista todella vähän, jolloin kaikille potilasasiamiehelle ei kertynyt kokemusta potilaan ohjaamisesta, Laukka sanoo.
Hän kertoo, että yksityiseltä puolelta on tullut vähemmän yhteydenottoja kuin odotettiin. Osittain se johtuu siitä, että esimerkiksi hoitoon pääsyyn tyytymättömiä ei yksityispuolella yleensä ole. Potilasvahinkoepäilyjäkin tulee vähemmän, koska niiden määrä on aina yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden määrään ja niitä tehtäneen yksityisellä puolella vähemmän. Ehkä yhteydenottoja jää tulematta myös siksi, että kaikki eivät vielä tiedä tehtävän siirtymisestä hyvinvointialueen potilasasiavastaavalle.
