– Kolmen hyvinvointialueen yhteistyöllä saadaan resurssit paremmin käyttöön ja isommat volyymit hankintoihin. Tämä on hirmuisen järkeenkäypää toimintaa. Monesti yhteistyö on toki verkostomaista ja näkyy asiakkaalle lähinnä sujuvampana palveluna.
Pääradan vartta myötäilevä Sisä-Suomen yhteistyöalue, tuttujen kesken YTA, yhdistää Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Rautatie on yhteistyöalueen selkäranka, jota pitkin hyvinvointialueen asiantuntija tai asiakas pääsee tarvittaessa ketterästi kulkemaan Hämeenlinnasta Tampereen kautta Seinäjoelle tai päin vastoin.
– Joka paikassa ei voi olla kaikkea harvoin tarvittavaa ja vaativaa erityisosaamista. Yhteistyöalueella samat resurssit ovat kaikkien käytössä. Tilanteesta riippuen joko erikoislääkäri tai asiakas matkustaa YTA:n sisällä, yhteistyöalueen koordinaattorina toimiva Ruokonen selittää.
Koska alueen yliopistosairaala sijaitsee Tampereella, suurin asiantuntemus löytyy Pirhasta. On siis epätodennäköistä, että pirkanmaalainen matkustaisi erikoislääkärin vastaanotolle Seinäjoelle tai Hämeenlinnaan, mutta periaatteessa sekin on mahdollista.
Ervan pohjalle rakennetuilla yhteistyöalueilla on edelleen kaikilla yksi yliopistosairaala. YTA:n toimikenttä on kuitenkin huomattavasti monipuolisempi kuin ervan oli. Yhteistyön malleja rakennetaan nyt erityisesti sosiaalipalveluiden puolella. Esimerkiksi harvoin tarvittavia palveluita kuten vaativaa lastensuojelua voidaan tuottaa jatkossa yhdessä.
Jenni Ruokonen huomauttaa, että sairaanhoitopiirien aikanakin sote-asioita toki hoidettiin yhdessä naapurikuntien tai muun verkoston kanssa. Nyt verkosto vain on laajempi.
– On huomattavasti helpompaa tehdä sopimuksia kolmen hyvinvointialueen yhteistyönä kuin 52 kunnan kesken. Eri yhteistyöalueet tekevät sopimuksia myös keskenään, ja silloin onkin jo tosi isot hartiat tehdä vaikkapa hankintoja.
Yhteistä hankintastrategiaa työstäessä kävi ilmi, että jo parissa vuodessa on tapahtunut paljon: liki yhdeksän prosenttia yhteistyöalueen tavara- ja palveluhankinnoista tehdään yhdessä. Tavoite on 15 prosenttia.
Yhteistyöalueiden ehkä konkreettisin saavutus ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskukset. Sisä-Suomen sote-valmiuskeskus sijaitsee fyysisesti Tampereen yliopistollisen sairaalan tiloissa mutta palvelee koko yhteistyöaluetta.
Valmiuskeskus ylläpitää yötä päivää tilannekuvaa sote-palveluiden häiriötilanteista. Jos tulee laaja sähkökatko, suuronnettomuus tai vaikka koronapandemian kaltainen äkillinen tehohoitopaikkojen tarve, yhteistyöalueiden valmiuskeskukset koordinoivat tilannetta.
Asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyöverkostoissa myös arkipäiväinen kollegojen osamaisen jakaminen helpottuu.
– Ajatus on, että kaikki tehty hyvä työ saataisiin paremmin koko alueen käyttöön. Tähän liittyy myös työnjako lääkärikoulutuksessa. Esimerkiksi yleislääketieteellinen ammatillinen jatkokoulutus koordinoidaan yhteistyöalueen tasolla, Ruokonen sanoo.
Hyvinvointialueiden alkuvaiheessa suuria hyötyjä odotetaan myös palvelumallien kehittämisestä. Kun jossain onnistutaan hoitamaan jokin palvelu erityisen hyvin, malli voidaan nopeasti skaalata koko yhteistyöalueelle.
– Otetaan sieltä neuvoa, missä on päästy parhaimpiin, briljantteihin tuloksiin. Kansalaisen ei tarvitse miettiä, mistä jokin palvelu tulee tai kuka sitä pyörittää. ”Projektinjohto” voi olla kaukanakin, kunhan palvelu on helposti saavutettavissa, Ruokonen muotoilee.
