Lähiasiointipisteet hakevat muotoaan – uuden toimintamallin pisteitä on aukeamassa lisää keväällä ja kesän jälkeen - Teemat

Viimeiset asukastyöpajat, joilla on haluttu pohjustaa uudenlaisten lähiasiointipisteiden toimintaa Pirkanmaalla, saatiin järjestettyä huhtikuun alkupuolella. Viimeisenä vuorossa oli Kangasalan Sahalahti, jota ennen työpajoja oli järjestetty talven ja kevään aikana muun muassa Sastamalan Mouhijärvellä, Juupajoella ja Kihniössä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut muuttuvat näillä alueilla osa-aikaisiksi vaiheittain; esimerkiksi Ruovedellä ja Kämmenniemessä uusi malli on käynnistymässä toukokuun alkupuolella ja Sahalahdella elokuussa.

Pidettyjen työpajojen kautta on haettu asukkailta näkemyksiä sille, millaisille palveluille missäkin päin koetaan erityistä tarvetta. Hyvinvointialueen mukaan palveluvalikoimaan voi kuulua kiireettömiä sosiaali- ja terveyshuollon palveluita, eli lääkärin, hoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja mielenterveys- ja päihdetiimien vastaanottoja, aikuisten sosiaalipalveluita ja suun terveydenhuollon mobiilihoitoyksikön palveluita.

Yksittäisen paikan palveluvalikoimaan vaikuttavat muun muassa väestön koko, ikärakenne ja sairastavuus, ja lähiasiointipisteiden toimintasuunnitelmaa ovat mukana rakentamassa myös kunkin alueen työntekijät.

Aiemmin liikkuvien palveluiden nimellä kulkeneessa toimintamallissa palveluja tuodaan lähimmältä sosiaali- ja terveysasemalta alueen lähiasiointipisteelle. Hyvinvointialueen mukaan tämä asiointipiste voi sijaita esimerkiksi entisellä terveysasemalla, koululla tai muussa soveltuvassa paikassa. Lähiasiointipisteiden tarkoituksena on antaa palvelua ihmisille, joiden on vaikea kulkea kauempana olevalle toimipisteelle ja joilla ei ole mahdollisuutta digitaaliseen asiointiin. Kiireellinen hoito ohjataan kuitenkin läheisille sosiaali- ja terveysasemille.

Nykyisin lähiasiointipisteiksi kutsuttua toimintamallia lähdettiin viemään liikkeelle liikkuvien palveluiden nimellä. Toimintaa pilotoitiin viime vuonna muun muassa Luopioisissa Pälkäneellä, jossa pidetty asukastyöpaja veti paikalle paljon kuntalaisia. Kuva: Kristiina Helminen.

Lähiasiointipisteiden toimintaa on testattu viime vuonna kolmella paikkakunnalla.

– Asiakkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä palveluun. Alkuvaiheessa henkilöstöltä tuli sekä positiivista että negatiivista palautetta, mutta toiminnan vakiinnuttua kokemus on ollut hyvä, arvioi hyvinvointialueen vs. vastuualuejohtaja Riikka Luoto.

Liikkuvien palveluiden kokeiluissa kolmen eri kunnan alueella pyrittiin hakemaan tietoa siitä, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat niin sanottuna liikkuvana palveluna. Hyvinvointialueen mukaan kokeilussa myös vahvistettiin etälääkärin tukimallia, jossa lähiasiointipisteiden hoitajat voivat pyytää lääkäriltä tukea videoyhteyden kautta.

Tuolloin pilottipaikkakunnilla Ylöjärven Kurussa, Pälkäneen Luopioisissa ja Punkalaitumella pidetyissä työpajoissa asukkaat mielsivät tärkeimmiksi palveluiksi laboratoriopalvelut, lääkärin, hammashoidon, terveydenhoitajan, hammaslääkärin, fysioterapeutin, lastenneuvolan ja diabeteshoitajan palvelut sekä mielenterveyspalvelut ja sosiaalipalvelut.

Ensisijaisiksi liikkuvien lähipalvelujen saajiksi nähtiin ne, jotka eivät osaa käyttää digitaalisia palveluita sekä iäkkäät, autottomat, liikuntarajoitteiset, päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja esimerkiksi lapsiperheet, joissa puoliso käy perheen ainoalla autolla muualla töissä.

– Pilotin aikana toisistaan poikkeavia kokeiluita olivat muun muassa sairaanhoitajan ottamat laboratorionäytteet Kurussa, leasing-auton käyttö Luopioisissa ja erilaiset suun terveydenhuollon kokeilut eri paikoissa, Riikka Luoto kertoo.

Suun terveydenhuollossa tehtiin pilottialueilla omaa, ikäihmisille suunnattua lähipalveluiden kokeilua. Ikääntyvät valittiin kohderyhmäksi, koska suunterveys yleensä heikkenee iän myötä, ja suun ongelmat vaikuttavat heikentävästi elämänlaatuun.

Kurussa hammashoitolan hammaslääkäri tutki kokeilun aikana Kurun postinumeroalueella asuvien vuonna 1949 syntyneiden eli 75-vuotiaiden suun ja hampaat, Luopioisissa kokemuksia kerättiin hammashoidon toteuttamisesta kotihoidon asiakkaiden omissa kodeissa ja Punkalaitumella suuhygienisti osallistui palveluyksikön uusien asukkaiden palvelutarpeen arviointiin, jossa myös suun ja hampaiden tilanne kartoitettiin. Hyvinvointialueen tavoitteena oli kerätä tietoa nykyisten palveluiden toimivuudesta ja iäkkäiden suuterveydentilasta pohjatiedoksi ikääntyvien suun terveydenhuollon palveluita suunniteltaessa.

– Nyt konsepti on suunnilleen samanlainen kaikissa lähiasiointipisteissä, joskin palveluvalikoimaa on soviteltu alueen asukkaiden tarpeiden mukaiseksi, Luoto sanoo.

Asukastyöpajoissa on kerätty toiveita ja näkemyksiä alueella tarvittavista palveluista. Huolilta ja kriittisiltä äänenpainoilta ei ole aina vältytty. Kuva: Kristiina Helminen.

Nykyistä lähiasiointipisteiden toimintamallia lähdettiin alkujaan viemään eteenpäin liikkuvien palveluiden nimellä. Liikkuvat palvelut olivat digipalvelujen ohessa toinen hyvinvointialueen palvelujen järjestämistapojen uusista keihäänkärjistä.

Liikkuvina ja digipalveluina nähtiin mahdollisena tarjota neuvonnan ja erityisasiantuntijoiden vastaanoton lisäksi esimerkiksi hoitajan, lääkärin, sosiaalityöntekijän tai monialaisen tiimin vastaanottoja – tarvittaessa myös avustettuna. Lisäksi liikkuvissa palveluissa suunniteltiin voitavan toteuttaa rokotusten ja ompeleiden poistojen tapaiset nopeat pienet toimenpiteet sekä esimerkiksi laboratorionäytteet. Myös erilaisten todistusten hankkimisen tai luomenpoistojen arvioitiin voivan onnistua liikkuvan palvelun voimin.

Hyvinvointialueen palveluverkkoa ja liikkuvien palvelujen kokeilua pohtinut aluevaltuusto toivoi viime syksynä, että liikkuville palveluille kehitettäisiin selkeämpi ja niitä paremmin kuvaava termi.

– Liikkuvat palvelut koettiin harhaanjohtavana terminä, kun palvelua ei tuoteta pyörillä kulkevassa kulkuvälineessä vaan kiinteässä toimipisteessä. Nykyisin puhutaan siis liikkuvien palveluiden sijaan lähiasiointipisteistä, hyvinvointialueen Luoto kertoo.

Aluevaltuusto päätti syksyllä, että liikkuvien palveluiden kokeilun aikana kehitetty toimintamalli jatkuu Kurussa, Luopioisissa ja Punkalaitumella myös kokeilun jälkeen. Samoihin aikoihin asemilla päätettiin avata kasvokkaista asiakaspalvelua niille asukkaille, joille puhelimella tai internetissä asiointi on hankalaa. Uusina palveluina alueille tuotiin muun muassa ajanvarauksella toimiva avustettu Suomi.fi-palveluiden valtuutuksen tekeminen. Palvelun toivotaan hyödyttävän erityisesti niitä, joilla ei ole itsellään käytössä digitaalisia palveluita – mutta jonka puolesta omainen voisi asioida esimerkiksi apteekissa tai Kelan ja hyvinvointialueen sähköisissä palveluissa.

Liikkuvien palvelujen ja sittemmin lähiasiointipisteiden toimintaa on hyvinvointialueella kehitetty EU-rahoitteisesti Suomen kestävän kasvun ohjelman RRP:n kautta Hoppu-kehittämishankkeessa (Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintavoilla).

Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson on kertonut, että hyvinvointialueen alkuvuosille saatiin valtionavustusta toiminnan vakiinnuttamiseen 30 miljoonaa euroa ja Suomen kestävän kasvun ohjelman RRP-rahoitusta 20 miljoonaa euroa. Molemmat rahoitukset ovat päättymässä tämän vuoden loppuun mennessä. Kehittämisrahalla on toteutettu liikkuvan sote-tiimin lisäksi muun muassa pitkäaikaissairauksien seurantasuositus, terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönotto ja luotu elintapaohjauksen verkkosivusto.

Aluevaltuustossa on linjattu, että kunkin lähiasiointipisteen toimintaan liittyvää suunnitelmaa ja sen toteutumista tulisi arvioida jatkuvasti ja suunnitelmaan tulisi tarvittaessa tehdä muutoksia.

Käytännössä tätä toteutetaan niin, että hyvinvointialue kerää verkkosivujen ja palautelaitteiden kautta palautetta, joka raportoidaan johdolle ja päättäjille osavuosikatsauksissa. Hyvinvointialueen mukaan muutoksia palveluihin tehdään saadun palautteen pohjalta, mutta talousarvion ja henkilöstöresurssien rajoissa.