Kouluhenkilökunnalle tulee palauttaa kunnioitettava auktoriteettinen asema ja muun muassa kännykät pitää kieltää lapsilta ja nuorilta vähintään oppituntien ajaksi. Jokaisen koulussa työskentelevän tulisi puuttua pieniinkin häiriötilanteisiin. Aikuiselle kiusaamistilanteen lopettaminen saattaa olla vain pari satunnaista lausetta työpäivän aikana. Kiusatulle nämä pelastavat sanat voivat painua ikuisesti mieleen kiitollisen ja turvallisen tunteen kera.
Joskus aikuisten on vaikea hahmottaa, mikä on leikkimielistä ja mikä kiusaamismielessä heitettyä läppää. Mielestäni kuitenkin kaikkiin tapauksiin tulisi puuttua herkästi. Kiusaamisesta jää ikuiset arvet, se tuhoaa itsetunnon, laukaisee sairauksia ja pahimmassa tapauksessa vie hengen! Meillä on tärkeitä lapsia ja nuoria Pirkkalassa, mutta ei yhtäkään ylimääräistä.
Opettajien virkavastuulla toki on kiusaamisasioiden selvittely, mutta se ei riitä. Asioista avautuminen keventää taakkaa jo huomattavasti. Ammattilaisen tarjoamaa matalan kynnyksen keskusteluapua tulisi olla saatavilla jokaisena koulupäivänä, jos tarve yhtäkkiä iskee. Neuropsykiatrisia haasteita omaavilla nuorilla on usein tapa toimia hyvin impulsiivisesti ja näissä tilanteissa sitä keskusteluaikaa ei voida odottaa pitkiä aikoja. Esimeriksi viikko on nuorelle pitkä aika ja seuraukset voivat olla peruuttamattomia.
Koulujen tulisi järjestää lapsille ja nuorille kohtaamisia kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotta he saisivat vahvemman kuvan siitä, minkälaista jälkeä jo ”pienikin” kiusaaminen saa aikaiseksi. Jälkikasvullenne tulee puhua asioista niiden oikeilla nimillä eikä kääriä raakaa totuutta seurauksista pumpuliin! Erityisesti lasten ja nuorten kotona tulisi keskustella siitä, mitä kiusaaminen voi pahimmillaan aiheuttaa.
