Ehdotuksen mukaan Killon rintamamiestyylisen omakotialueen uudistaminen olisi mahdollista runsaalla lisärakentamisella.
”Mikäli kaikki Killoon osoitettu lisärakennusoikeus toteutuisi, rakennusten määrä käytännössä kaksinkertaistuisi”, huomautti Pirkanmaan maakuntamuseo Killon kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa.
Kaavaluonnos esitti valtaosalle tonteista erillisiä 110 neliön lisärakennuksia ja osalle pienemmän laajennusosan tekoa nykyisen talon kylkeen.
Kaavaehdotuksessa rakennusoikeuksia hiukan lisättiin. Tonteille saisi tehdä joko erillisen 120 neliön lisärakennuksen tai laajennusosan nykyiseen taloon. Lisäksi tonteille voisi tehdä 30 neliön talousrakennuksen.
Museo katsoi, että ratkaisu ei ole kulttuuriympäristön kannalta ihanteellinen, mutta kuitenkin enimmäkseen hyväksyttävissä.
Se tulkitsi, että Killossa on ollut voimassa sääntö, jonka mukaan rakennusoikeus on 25 prosenttia tontin pinta-alasta eli esimerkiksi 1200 neliön tontilla 300 kerrosneliötä. Uusi kaava leikkaisi näin yhdistyksen mielestä monien tonttien rakennusoikeuksia.
Kaavoittaja tyrmäsi vastineessaan omakotiyhdistyksen kaavatulkinnat. ”Killossa ei edelleenkään ole vanhoilla kaava-alueilla 60 ja 61 ole voimassa rakennustehokkuus 0,25 eikä ole koskaan ollutkaan. Rakennusjärjestyksessä on kirjaus: vanhoilla omakotialueilla käytetään rakennusoikeutta 0,25 ellei kaavasta muuta johdu.”
Kaavoittajan mukaan tuollainen rakennusoikeus ei ole mahdollinen koska se johtaa ylisuureen alueelle sopimattomaan rakennuskantaan tai vaatii vähintään poikkeusluvan.
Omakotiyhdistys vetosi Haikan asemakaavaan. Kaavoittajan mukaan Haikka on erilaisessa tilanteessa, koska siellä on 0,25 rakennusoikeuden lisäksi määräys, että rakennus saa peittää tontista enintään 15 prosenttia. Tämä estää kaavoittajan mukaan ylisuuren rakennuskannan muodostumista.
Ne koskivat lähinnä asukkaiden oman tontin tilannetta. Mielipiteitä synnyttivät lähinnä kaavan sallimat kaksi erilaista tapaa toteuttaa lisärakentaminen. Ne ovat valtaosassa tontteja erillinen 120 neliön lisärakennus tai laajennusosa nykyiseen taloon.
Laajennustapa on määrätty tonttikohtaisesti, eli asukas ei voi valita sitä.
Pirkantiellä sijaitsevan tontinomistajat olisivat halunneet rakennuspaikalleen mieluummin pienemmän 200 neliön rakennusoikeuden ja laajennusvaihtoehdon kuin yli 300 neliön rakennusoikeuden lisärakennuksella. Tämä ei kuitenkaan kaavoittajalle sopinut. Laajennusvaihtoehtoa on käytetty vain niillä tonteilla, joilla erillisen lisärakennuksen teko on mahdotonta.
Erilaisia rakennusoikeuksia ihmetteleville kaavoittaja perusteli, että alueen vanhin kaava vuodelta 1948 antaa päärakennuksille rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan rakennusoikeuden n. 150 neliötä ja sitä seuraava kaava vuodelta 1950 noin 175 neliötä.
”Pääpainotus uudella kaavalla on edelleen alueen suojelussa eikä uudisrakentamisessa”, kaavoittaja totesi mielipiteistä antamassaan vastineessa.
Eräässä mielipiteessä toivottiin, että Killossa vältettäisiin tarpeetonta museointia. ”Rintamamiestaloissa ei ole kyseessä niin uniikki rakennusmuoto, joka olisi Suomessa jotenkin harvinaisuus”, asukkaat kirjelmöivät.
Kritiikkiä tuli kunnalle myös siitä, että kunta itse purki vanhan Killon voiman talon ja laittoi sitten alueen purkukieltoon.
Merkintään AO/s-1 liittyvää määräystä muutettiin muotoon ”Alueen rakennukset tulee säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole.”
Merkintään AO/s-2 liittyvä määräys muokattiin muotoon ”Alueen rakennukset tulee ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään. Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Mahdollisten uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.”
Kaavoittaja sai myönteistäkin palautetta. ”Asemakaavakartan tekstissä tuodaan esille tahtotila varmistaa ja ylläpitää alueen arvokasta, kaunista ja puistomaista rintamamiestaloalueen ilmettä”, asukas kirjoitti.
