SATAKUNNAN lennoston toiminta muuttuu Nato-jäsenyyden ja muiden puolustusyhteistyösopimusten myötä yhä kansainvälisemmäksi.
”Seuraavat kansainväliset osastot ovat mahdollisesti tulossa tukeutumaan meidän tukikohtaamme vielä tänä keväänä. Tulossa on siis muiden maiden hävittäjiä ja mahdollisesti helikopterikalustoakin”, kertoo Satakunnan lennoston komentajana perjantaina aloittanut eversti Markus Leivo.
Ensimmäiset F-35-hävittäjät saapuvat Suomeen 2026, ensin Lapin lennostoon Rovaniemelle ja myöhemmin Karjalan lennostoon ja Satakunnan lennostoon. Vuonna 2030 Suomen on määrä saavuttaa täysi operaatiovalmius 64 uudella F-35-hävittäjällä.
Ukrainan sodan kokemukset ovat korostaneet lennokkien käyttöä nykyaikaisessa sodankäynnissä. Leivo sanoo, että perinteiset hävittäjät ovat keskeisessä roolissa ilmasodankäynnissä vielä pitkään.
Lennokit voivat olla Ukrainan sodan uutiskuvista tuttuja pieniä tai kookkaampia drooneja. Hävittäjille on kehitteillä myös niiden rinnalla lentäviä miehittämättömiä ns. wingman-koneita, jotka ovat ominaisuuksiltaan paljon kehittyneempiä ilma-aluksia.
”Miehittämättömien aluksien rooli oli esillä jo HX-hankkeen aikana Hornetin seuraajaa valittaessa. Tekninen valmius miehittämättömissä hankkeissa ei ole vielä sillä tasolla, että ne voisivat korvata miehitetyn järjestelmän. F-35 tarjoaa meille suorituskykyä vuoteen 2060 asti ja ne ovat pääjärjestelmä vielä kauan. Tuleeko rinnalle jotain muita järjestelmiä tukemaan, tarkentuu aikanaan”, Leivo sanoo.
Pirkkalassa ilmataistelukeskuksessa on Leivon mukaan seurattu, kuinka Ukrainan sodassa on käytetty esimerkiksi pienimpiä drooneja.
”Ilmapuolustuksemme on hyvä integroitu kokonaisuus, johon sisältyvät niin sensorit kuin asejärjestelmät”, Leivo toteaa nykyvalmiudesta.
