Tampereen kaupunkiseutu kasvaa 70 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä – raitiotie Linnainmaalta Pirkkalaan on yksi kärkihankkeita

MAL-neuvotteluissa tavoitteena on myös jatkaa valtion tukea kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

RATIKKALINJAN Tampereen keskustasta Hatanpään ja Härmälän kautta Pirkkalaan rahoitus on yksi kaupunkiseudun tavoitteista valtion kanssa alkaneissa MAL-neuvotteluissa. Havainnekuvassa Härmälänrannan pysäkki.

MAANKÄYTÖN, asumisen ja liikenteen sopimuksen eli MAL-sopimuksen neuvottelut tulevien neljän vuoden jaksolle ovat käynnistyneet valtion ja seitsemän MAL-seudun kesken.

Tampereen seudun kärjiksi neuvotteluissa nousevat raideliikenne ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, linjasi seutuhallitus kokouksessaan 27. syyskuuta.

Seutuhallitus tahtoo varmistaa rahoituksen raideliikenteen eli ratikan ja lähijunan seuraaville kehitysvaiheille. Raitiotien osalta näihin kuuluvat Pirkkala-Linnainmaa ja Lielahti-Ylöjärvi-reitit.

Tampere ja Pirkkala ovat edellyttäneet valtionavustuksen ehdoksi myönteiselle raitiotien laajennuspäätökselle.

Lähijunaliikenteen uusien seisakkeiden tavoittelulla edistetään lähiliikenteen kehittymistä ja kilpailun avautumista. Tampereen henkilöratapihan uudistaminen tukee vahvasti lähijunaliikenteen kehitystä.

Kaupunkiseutu kasvaa nykyisestä asukasmäärästä noin 70 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Väestömäärä tietää liikenteen lisääntymistä ja edellyttää noin 47 000 uutta asuntoa.

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus on seututasolla 25 prosenttia. MAL-neuvotteluissa tavoitteena on pitää ARA-tuotannosta kiinni eli jatkaa valtion tukea kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kaupunkiseudulla on linjattu, että kohtuuhintainen asuntotuotanto on tärkeää työvoiman saatavuuden, eriytymisen ehkäisemisen sekä asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta. 

Elinvoiman lisäämiseksi kaupunkiseudulla on valmistauduttu seudullisten yritysalueiden kehittämiseen erityisesti tilaa vaativan teollisuuden tarpeisiin. Hallitusohjelmassa on kirjaukset puhtaan energian Suomesta ja investointien edistämisestä.

Lisäksi seudun tarpeisiin kuuluvat joukkoliikenteen tuki ja pyöräliikenteen tukeminen sekä elinkeinoelämän vaatiman logistiikan, kuten valtateiden 9, 12 ja 3, kehittäminen.

”Aikaisempien kierrosten perusteella seudun kunnilla on erinomainen kyky ja tahtotila toimeenpanna sopimuksen sisältöä. Olemme myös valmistautuneet erityisen hyvin tälle neuvottelukierrokselle”, seutujohtaja Päivi Nurminen toteaa.

Kaupunkiseutu tavoittelee valtiokumppanuutta myös asuinympäristön laadun ja vehreyden lisäämiseen. Toimenpiteinä on muun muassa käynnistää siniviherstrategian laadinta ja vaalia viherrakennetta.

Sopimukset ovat osa valtion kaupunkipolitiikkaa. Sopimukset ovat 12-vuotisia, ja ne päivitetään neljän vuoden välein. Valtion tavoitteena on sopimusten valmistuminen ripeässä tahdissa.