Pirkkalassa elämisen mullistusta odotellaan raitiovaunuista.
Raitiolinjan saamisessa Pirkkalaan on yhä monia, paikallisesta päätöksenteosta riippumattomia asioita. Yksi näistä on kysymys siitä, riittävätkö valtion rahat tukemaan myös Pirkkalan raitiolinjan rakentamista. Jos rahahanat aukeavat, niin jääkö raitiolinja Tampereelta Pirkkalassa Partolan kulmille vai ulottuuko se myös Suupalle tai jopa lentokentälle. Samoin on pohdittava, mitä raitiolinjan useassa vaiheessa toteutettava rakentaminen tarkoittaa Pirkkalan kunnan kannalta.
Jos valtio torppaa rahapulassaan raitiolinjan, on se viesti myös sitä, ettei Tampereen kaupunkialueen kehitystä tueta.
Vaikka raitioliikenne on merkittävä pirkkalaisten kannalta, sen rakentamisessa ei ole kysymys pelkästään Pirkkalasta vaan koko kaupunkiseudusta. Julkilausuttuna tavoitteena on Pirkkalan ohella jatkaa myöhemmin raitiolinjaa myös Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin.
Jos valtio torppaa rahapulassaan raitiolinjan, on se viesti myös sitä, ettei Tampereen kaupunkialueen kehitystä tueta. Tämä olisi typerä ratkaisu koko Suomenkin elinvoiman kannalta.
Kansainvälisessä kaupunkialueiden suunnittelussa yhdeksi uudeksi mantraksi on noussut esiin 15 minuutin kunta. Se tarkoittaa, että alueen vetovoima, ihmisten hyvinvointi ja elämänlaatu sekä kyky vastata ilmastomuutoksen haasteisiin paranevat, kun etäisyys peruspalveluista on vähemmän kuin viisitoista minuuttia.
15 minuutin kunta tarkoittaakin mahdollisimman vähäistä matkustamista asumisen, työn, ravintoloiden, puistojen, viheralueiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja kulttuuristen tapahtumapaikkojen saavuttamiseksi. Tässä mielessä kaikkien asuinalueen on katettava kuusi osa-aluetta: eläminen, työnteko, kauppapalvelut, sosiaali- ja terveydenhoito, koulutus ja sivistyspalvelut sekä vapaa-ajan mahdollisuudet.
Toteutuessaan Pakkalankulmalle jäävä raitiotie tekisi Pirkkalasta yhä selkeämmin kahden keskuksen, haja-asutusalueiden sekä teollisuusalueiden ja lentokentän seudun kunnan. 15 minuutin kunnan idea ja tätä kautta elinvoiman vahvistaminen vaatisi myös Pirkkalan sisäisen yhteyksien merkittävää parantamista.
Viisas varautuu myös pettymyksiin. Itselleni on usea valtakunnan tasolla vaikuttava henkilö esittänyt epäilyn, että valtion rahat ja kiinnostus eivät riitä Pirkkalan ratikkaan. Mikä on siis Pirkkalan kehittämisen suunnitelma B, se varasuunnitelma, joka on hyvä olla taskussa?
