RATIKAN ulottaminen Pirkkalan Suupalle asti toisi Pirkkalalle noin yhdeksän miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut vuodessa, kertoi Pirkkalainen viime viikolla.
Mutta millä keinoin lisäkulut oikein maksettaisiin?
Pirkkalan kunnan talousjohtajan Tommi Ruokosen vastaus on, että pääosin ratikkareitin tuomien rakennushankkeiden tontinmyynnillä ja tonttivuokrilla. Myös muita kasvun etuja kilahtaisi kassaan.
Kunnan asukasmäärän ja sitä kautta rakentamisen kasvuvauhti on Ruokosen mukaan olennainen osa, kun tehdään laskelmia siitä, mitkä ovat talousvaikutukset kunnalle, jos raitiotie tehdään Suupalle asti.
”Mikäli kunta kasvaa 2,5 prosentin vauhdilla vuosittain, raitiotiehankkeen tulot ja menot ovat tasapainossa vuonna 2037”, Ruokonen esittelee laskelmia.
Jos tuolla kasvuvauhdilla mennään vuoteen 2050, ovat hankkeen talousvaikutukset siitä eteenpäin peräti 20 miljoonaa euroa voiton puolella vuosittain. Eli Pirkkala saisi tuolloin vuosittain 20 miljoonaa euroa tuloja ratikkakiskojen ansiosta.
Mikäli kasvu olisi kolme prosenttia vuodessa, hanketalouden laskelmat ovat vieläkin maireammat. Vaikutus näkyy alla olevan kuvagallerian taulukoista. Kolmen prosentin kasvulla sininen tuloskäyrä kipaisisi tuskin lainkaan alijäämän puolella.
Voit klikata kuvagallerian kaaviot suuremmiksi.
MUTTA mistä konkreettisista kuluista ja tuloista hanketalouden alijäämät ja lopulta voitokkaaksi nousevat käyrät tarkkaan ottaen koostuvat?
Kulut ovat Ruokosen mukaan vuosien kuluessa melko pysyviä. Ne eivät heilahtele paljonkaan.
Härmälänrannan pysäkiltä Suupalle kulkevan ratahaaran rakennuskulut olisivat noin 114 miljoonaa euroa. Muitakin kulunkeja tulee. Rakentamislainaa ja muita ns. infrakuluja maksetaan takaisin infravastikkeessa, joka olisi nykyarvion mukaan kunnalle 8,2 miljoonan euron kuluerä vuodessa.
Raitiotien kunnalle tuomat tulot sen sijaan nousevat vuosien mittaan. Niistä oleellisin on linjan varrelta myytävät ja vuokrattavat tontit.
”Tarkoitus on, että 25 prosenttia myydään ja 75 prosenttia vuokrataan, mikä tuottaa pysyvää tuloa kunnalle”, Ruokonen selvittää.
Alkuvuosina hanke on alijäämäinen. Vuokrattuja tontteja kertyy pikku hiljaa lisää. Samaten kiinteistöverokertymä on kasvava. Vuonna 2037 tuloja on jo 2,5 prosentin kasvuskenaariossa niin paljon nykytilannetta enemmän raitiotien ansiosta, että tulot kattavat vuosimenot. Tällöin hanke on ns. taloudellisesti tasapainossa. Ja siitä tilanne yhä paranee kunnan arviolaskelmien mukaan.
”Laskelmien mukaan vuonna 2050 hanke tuottaa jo noin 20 miljoonan euron plusmerkkisen tuloksen”, Ruokonen sanoo.
Tonttien vuokrat ovat suuri tuloerä, mikäli suunnitelma toteutuu. Muita tuloja hankkeesta ovat erilaiset maankäyttökorvaukset, myyntitulot ja kiinteistö- sekä yritysten maksamat yhteisöverot.
Laskelmien mukaan vuonna 2050 hanke tuottaa jo noin 20 miljoonan euron plusmerkkisen tuloksen.
Tommi Ruokonen
Mikäli kunta kasvaisi kolmen prosentin vauhdilla, luvut olisivat vielä parempia.
”Raitiohankkeen vaikutukset hankkeen toteutuessa olisivat Pirkkalan kunnalle pitkäkestoisia ja syvällisiä”, Ruokonen summaa ja lisää, että kyseessä ovat arviot.
Ne on hänen mukaansa kuitenkin tehty varovaisesti – tulot voivat hyvin olla arvioitua suurempia. Vastaavasti menot on arvioitu reilumman kautta.
Kiinteistötaloudellisissa laskelmissa tonttien myyntihinnan on arvioitu olevan 440 euroa rakennusliikkeen saamaa kerrosneliötä kohden ja toimitilojen osalta 180 euroa rakennusneliöltä. Lainatasoksi on arvioitu kolme prosenttia.
LASKELMAT sisältävät uutisen Pirkkalan kasvua ajatellen, sillä nykyisin kunnan kasvuvauhti on 1,5 prosenttia vuodessa.
”Kunnanhallituksessa on jo keskusteltu, että kunta ottaisi jatkossa vuosikasvutavoitteeksi kolmen prosentin kasvun. Se on tehtävä samassa yhteydessä, kun raitiotiehankkeesta päätetään”, toteaa pormestari Marko Jarva.
Kyseessä on poliittisesti myös tulenarka aihe, sillä jotkut päättäjistä eivät halua isoa kasvua Pirkkalaan vaan suosivat maalaismaisempaa imagoa.
”Kolmen prosentin kasvutavoite on tavoiteltava taso kunnan talouden kannalta”, Jarva sanoo.
Pirkkalan kunnanhallitus kokoontuu maanantaina 17. huhtikuuta päättämään, mitä se esittää 24. huhtikuuta kokoontuvalle valtuustolle raitiotien hankesuunnitelman hyväksymisestä ja toteutussuunnittelun aloittamisesta. Jos myönteinen päätös syntyy, varsinainen rakentamispäätös on määrä tehdä lokakuussa 2024.
KÄYTÄNNÖSSÄ kunta hallitsee kasvua siten, että se luovuttaa rakentajille tontteja vuosittain sen määrän, että niille voi rakentaa uusia asuntoja kasvutavoitteen verran. Kolmen prosentin kasvu tietäisi Pirkkalassa 600 hengen vuosittaista asukaslisäystä.
Tommi Ruokosen mukaan kasvulisäys ei vaadi järin suurta tason nostoa tonttiluovutuksiin. Nykyinen keskimääräinen taso 16 000 kerrosneliön vuotuisista luovutuksista olisi nostettava 22 000 neliön tontinluovutuksiin vuonna 2025, jos kasvuskenaario on 2,5 prosenttia.
Pormestari Marko Jarva on luottavainen laskelmien arvioihin ja siihen, että Pirkkala saavuttaa kasvutavoitteen luonnollisesti.
”Härmälänrannassa rakennusliikkeet maksavat jo kerrosneliön rakennusoikeudesta 500 euroa, meillä summa on oletuslaskelmissa 440 euroa”, Jarva toteaa.
”Viime vuosien aikana käytännössä kaikki suuret rakennusliikkeet ovat vierailleet kunnassa ja kertoneet halunsa rakentaa esimerkiksi Pirkkalan kuntakeskukseen. Mutta selkeästi ne ovat tuoneet esiin, että kiinnostus johtuu raitiotien tulosta.”
Jarvan mukaan yksin kuntakeskuksessa on suuri potentiaali kunnalle tuloja tuoviin rakennushankkeisiin. ”Kymmenen vuoden aikajänteellä siirrytään jo Ranta-Pirkkalan puolelle.”
Myös Loukonlahti, asuntoalueeksi osittain muuttuva Partola ja Kurikantie tarjoavat ratikkalinjan kannalta tarpeeksi lähellä olevia rakennusmahdollisuuksia.
”Mikäli tarkempi tekninen toteutussuunnittelu käynnistyy valtuuston 24.4. tekemällä päätöksellä, on maankäyttöä edistäviin toimiin ryhdyttävä viipymättä, jotta kunnan kassaan ehtii kertymään pesämunaa vuoteen 2029 mennessä”, Jarva toteaa.
