Partolan pysäkille muutti mehiläisiä – Uusi menetelmä käyttöön raitiotien rakentamisessa

Villimehiläiset ja kimalaisten yhdyskunnat keräävät arvokasta tietoa raitiotietyömaan vaikutusalueen kasvillisuuden muutoksista.

Ympäristöasiantuntija Anna Väisänen pyytää antamaan mehiläisille ja kimalaisille työrauhan. Kuva: Sebastian Stenvall.
PIRKKALAAN rakennettavan raitiotien tulevan reitin varrelle asennettiin huhtikuussa mehiläispesiä, joissa villimehiläiset ja kimalaisten yhdyskunnat pääsevät keräämään arvokasta tietoa työmaan vaikutusalueen kasvillisuuden muutoksista. Tietoa saadaan seuraamalla ympäristö-dna:ta mehiläisten keräämästä medestä ja siitepölystä.

”Ympäristö-dna:ta on kaikkialla. Kaikki eliöt jättävät dna-jälkiä samaan tapaan kuin television rikossarjoissa jää vaikka sormenjälkiä. Mehiläiset tuovat mukanaan pesään pölyttäjäkasvien dna:ta. Sitä tutkimalla voidaan tutkia millaisissa kasveissa ne vierailevat”, Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-allianssin ympäristöasiantuntija Anna Väisänen kertoo.

Mehiläiset keräävät ensimmäiset näytteensä tänä keväänä. Ympäristön kasvillisuus alkaa muuttua ratikkahankkeen aikana. Ympäristössä tapahtuvaa muutosta on tarkoitus seurata vuosia.

”Tutkimus jatkuu ainakin rakentamisen ensimmäisen vaiheen eli vuosien 2025–2028 ajan. Vielä en uskalla luvata, että ne jäävät Partolaan pysyvästi, mutta pidempi aikajakso on meillä toiveena. Jo tutkimuksenkin kannalta olisi hyvä saada talteen pidempi aikasarja”, Väisänen näkee.

MEHILÄISIÄ hyödynnetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa vastaavissa infrahankkeissa. Tutkimus juontaa osaltaan juurensa siihen, että pölyttäjien määrä Suomenkin luonnossa on vähentynyt.

”Allianssihankkeelle on asetettu useita ympäristötavoitteita, haluamme rakentaa hyviä ratkaisuita luonnon sekä kaupunkiympäristön kannalta. Näiden tavoitteiden vuoksi mehiläistutkimuskin aloitetaan”, Väisänen sanoo.

Allianssin yhteistyökumppani vastaa pesien hoidosta. Mehiläisten vointi käydään tarkastamassa parin viikon välein. Näytteet eli mehiläisten keräämä hunaja otetaan talteen kerralla ensi syksynä. Kerätyt näytteet lähetetään laboratorioon analysoitaviksi.

TOINEN mehiläispesä on tuotu Viinikanojan varteen. Yhdessä pesässä on noin 30 kappaletta rusomuurarimehiläistä ja 50-100 kappaletta kimalaisia. Mehiläiset kuoriutuvat putkiloistaan toukokuun puolella ja kimalaiset tuodaan pesiin kesäkuuhun mennessä.

”Seuraamalla kahta eri lajia saadaan parannettua datan laatua ja lisäksi tuotua eri pölyttäjälajeja alueelle”, Väisänen perustelee.

Allianssi pyytää antamaan työtään tekeville mehiläisille työrauhan. Katsoa ja lähestyäkin saa, jos uskaltaa.

”Toki saa katsella ja mennä lähelle mutta omalla vastuulla, kun kyse on kuitenkin pistävistä mehiläisistä. Pesiin ei kuitenkaan saa koskea tai kaataa niitä.”