SELLAINEN ajatus on todella esitetty, että Tampere olisi suostuvainen yhteiseen uimahalliin, jos Pirkkala ottaa ratikan. Olisiko tämä sellainen kuuluisa ”lehmänkauppa”? Oli miten oli, olisi se ratikka varmaan komia.
Ajatelkaa, kuinka hienolta Naistenmatkantie näyttää, kun siinä kulkee raitiovaunu. Aiheesta on varmaan useita kuvituskuvia, joista pääsee tunnelmaan. Ajatelkaa uusia tyylikkäitä vierivieressä olevia kerrostaloja. Niiden välistä voi sieltä täältä pilkahtaa omakotitalokin, jota ei vielä ole kasvulle lunastettu. Yksityisomistushan ei Pirkkalassa ole kuin suunnitelmien toteutuksen hidaste. Monet muistanevat Niemenrannan sosialisoinnin.
MIKSI Pirkkalan pitää samaistua Tampereen lähiöihin? Eikö Pirkkala voisi tarjota erilaisen asuinympäristön kuin Härmälä, Vuores, Hiedanranta ja Hervanta?
Jos ratikka tulee Pirkkalaan, niin Naistenmatkantien reuna-alueet rakennetaan täyteen. Skenaarioiden mukaan Pirkkalassa on vuonna 2050 13000 vähemmän asukkaita ja 2000 työpaikkaa vähemmän, jos ratikkakiskot jäävät Partolaan. Olisiko se kovin huono vaihtoehto? Skenaariot ovat tietysti ennusteita, eivätkä siis välttämättä toteudu.
Eikö Pirkkala voisi tarjota erilaisen asuinympäristön kuin Härmälä, Vuores, Hiedanranta ja Hervanta?
KUUNTELEEKO kunnanjohto nykyisiä asukkaita? Toivion metsään suunniteltiin uusia asumuksia 10 000 hengelle. Esitys kaatui Toivion asukkaiden vastustukseen. Olisikohan kaatunut, elleivät Toiviossa asuisi Pirkkalan hyvätuloisimmat?
Solja ja Pirkkalan keskusta kaavoitettiin ja on pian rakennettu täyteen. Paikallinen vastus ei ollut riittävän ”harteikasta”. Valitettavasti! Solja on kuin jokin Härmälänrannan osa. Sillä erotuksella, että Härmälässä on sentään yritetty ajatella autoilijoitakin.
Toki Soljasta isä tai äiti äkkiä kärrää lapset lumisohjossa hoitoon ja pinkaisee sitten Suupalle ratikkaan.
Joku taisi Pirkkalaisessa todeta, että kyseessä on arvovalinta. Voi toki ollakin! Suupalta kyllä pääsisi melkein kuivin jaloin ratikkaan – vaan onko menijöitä? Ei taida olla kovin helppoa löytää asukkaita tornitalon yläkerroksiinkaan, vaikka sieltä maisema avautuu sen karmean punaisen pömpelin yli.
Raitiovaunukiskojen varrelle tulee niin paljon uutta rakennuskantaa , että ”puutarhakunnasta tai -kaupungista” ei jää jäljelle kuin muisto.
SAMALLA asukkaiden sumputuslogiikalla kaavoitettiin Loukonlahti. Asukkaat kapinoivat. Uusi ehdotus on hieman väljempi. Raitiovaunukiskojen varrelle tulee kuitenkin niin paljon uutta rakennuskantaa , että ”puutarhakunnasta tai -kaupungista” ei jää jäljelle kuin muisto.
Sitäkö pirkkalalaiset haluavat? Kun istuu ja kuuntelee bussissa tai vaikka Suupan kahvilassa, niin saa vahvan vaikutelman, että – eivät halua.
RATIKAN kannalta on positiivista, että kiskot eivät mene lähellekään Toiviota. Voisi jäädä ratikka rakentamatta!
Positiivista ratikkahankkeessa on se, että aikataulu ja kustannukset ovat todennäköisesti oikein arvioitu. Jos mentäisiin Helsingin metron mallilla eikä paikallisella Allianssi-mallilla, niin vain taivas olisi rajana kustannusten nousulle.
Positiivista on myös se, että pormestarimme on sitoutunut tehtäväänsä. Siinä Helsingin-malli on hyvä.
Arki-insinööri
