Perinteinen riskienarviointi perustuu seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden arviointiin, jolloin riskienhallintatyö keskittyy suurimpien riskien hallitsemiseen. Toisaalta pitäisi varautua myös sellaisiin riskeihin, joiden todennäköisyys on äärimmäisen pieni mutta seurausten vakavuus huomattava. Tällaisia riskejä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Onnelan kohdalla mustia joutsenia voisivat olla vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuus maantiellä tai rautatiellä, ilmailuliikenneonnettomuus lentokentän läheisyydessä, vakava ulkopuolinen tuhotyö kunnan infraan tai toimintoihin tai esimerkiksi maailmanlaajuinen pandemia.
Ulkoisen uhkan kasvaessa myös riskiskenaariot ovat muuttuneet. Väestönsuojien tarve on palannut entistä voimakkaampana, ja nyt väestönsuojilta edellytetään erityisesti iskunkestävyyttä.
Ulkoista uhkaa voidaan tunnistaa samoilla periaatteilla kuin riskejä perinteisessä riskienarvioinnissa. Tärkeintä on järjestelmällinen ja huolellinen ote tunnistustyössä sekä työhön osallistuvien monipuolinen osaaminen ja ammattitaito. Lisäksi tarvitaan kokenut riskienarvioinnin vetäjä, joka kirjauttaa tulokset ylös. Riskienarviointi ei saa kuitenkaan loppua riskien tunnistamiseen, vaan työhön kuuluu myös riskienhallintatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Vasta torjuttu tai pienennetty riski laskee riskitasoa.
Riskienarvioinnissa yleensä etsitään ei-toivottuja tapahtumia, onnettomuuksia ja vaaratilanteita, mutta prosessissa tulee myös arvioida kunnan menestystekijöitä ja sitä, miten niitä on pystytty hyödyntämään. On tärkeää pohtia, jääkö jokin menestystekijä hyödyntämättä, jolloin kunta menettää esimerkiksi verotuloja tai potentiaalisia yrityksiä.
Riskienhallinta ja onnellisuus ovat läheisesti yhteydessä: vähentämällä vahinkoja ja onnettomuuksia vähennetään myös onnellisuutta heikentäviä tekijöitä.
Simo Sauni
kuntavaaliehdokas (kesk.)
Pirkkala