Lukijalta: Onnelassakin tarvitaan riskienhallintaa

ONNELLISENKIN kunnan toiminnassa on riskejä, ja turvallisessakin ympäristössä voi sattua vahinkoja. Riskejä ei voida torjuta, ellei niitä ennalta tunnisteta.

Perinteinen riskienarviointi perustuu seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden arviointiin, jolloin riskienhallintatyö keskittyy suurimpien riskien hallitsemiseen. Toisaalta pitäisi varautua myös sellaisiin riskeihin, joiden todennäköisyys on äärimmäisen pieni mutta seurausten vakavuus huomattava. Tällaisia riskejä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Onnelan kohdalla mustia joutsenia voisivat olla vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuus maantiellä tai rautatiellä, ilmailuliikenneonnettomuus lentokentän läheisyydessä, vakava ulkopuolinen tuhotyö kunnan infraan tai toimintoihin tai esimerkiksi maailmanlaajuinen pandemia.

EUROOPASSA tällä hetkellä käytävässä sodassa hyökkääjän kohteena ovat myös siviilikohteet, esimerkiksi sähköjärjestelmät, liikennejärjestelmät, päiväkodit, koulut, sairaalat ja asuintalot. Tässä yhtenä tavoitteena on heikentää puolustajien kestävyyttä ja moraalia. Nykyisiä riskienarviointeja tuleekin täydentää ulkoisen uhkan arvioinnilla: minkälaisia vahinkoja jokin ulkopuolinen taho voisi tahallisesti aiheuttaa esimerkiksi asumiseen, kriittiseen infraan tai asukkaiden turvallisuuteen?

Ulkoisen uhkan kasvaessa myös riskiskenaariot ovat muuttuneet. Väestönsuojien tarve on palannut entistä voimakkaampana, ja nyt väestönsuojilta edellytetään erityisesti iskunkestävyyttä.

Ulkoista uhkaa voidaan tunnistaa samoilla periaatteilla kuin riskejä perinteisessä riskienarvioinnissa. Tärkeintä on järjestelmällinen ja huolellinen ote tunnistustyössä sekä työhön osallistuvien monipuolinen osaaminen ja ammattitaito. Lisäksi tarvitaan kokenut riskienarvioinnin vetäjä, joka kirjauttaa tulokset ylös. Riskienarviointi ei saa kuitenkaan loppua riskien tunnistamiseen, vaan työhön kuuluu myös riskienhallintatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Vasta torjuttu tai pienennetty riski laskee riskitasoa.

Riskienarvioinnissa yleensä etsitään ei-toivottuja tapahtumia, onnettomuuksia ja vaaratilanteita, mutta prosessissa tulee myös arvioida kunnan menestystekijöitä ja sitä, miten niitä on pystytty hyödyntämään. On tärkeää pohtia, jääkö jokin menestystekijä hyödyntämättä, jolloin kunta menettää esimerkiksi verotuloja tai potentiaalisia yrityksiä.

RISKIENHALLINNASSA raportointi on erittäin tärkeää. Kunnan johdon tulee olla selvillä riskienhallinnasta ja tiedostaa keskeiset riskit. Vastuu riskienhallinnasta jakaantuu yleisten toimivaltuuksien ja tehtävien mukaan. Uhkienhallinnassa tulee miettiä organisaation ja sen rakenteiden iskun- ja kriisinkestävyyttä sekä varautua vahinkojen sattumiseen ja menetyksiin. Tämä edellyttää myös toipumissuunnittelua ja toimintaohjeita sekä henkilöstön koulutusta.

Riskienhallinta ja onnellisuus ovat läheisesti yhteydessä: vähentämällä vahinkoja ja onnettomuuksia vähennetään myös onnellisuutta heikentäviä tekijöitä.

Simo Sauni
kuntavaaliehdokas (kesk.)
Pirkkala