LUMIA luodessani tuli mieleeni kysyä: ”Minne menet Pirkkala? Mikä on identiteettisi?”
Kunnalla on pitkä historia maatalouspitäjänä. Se tunnetaan jo Nuijasodasta 1500-luvun lopulta. Pirkkalaiset olivat ahkeria saamelaisten verottajia menneinä aikoina. Nykyään Pirkkalalla on maine Tampereen seudun Kauniaisena. Hiljattain kunta äänestettiin Suomen hyvinvoimaisimmaksi kunnaksi. Sen identiteetti on kuitenkin nopeasti muuttumassa.
Lentokenttä tuli ensin, sitten Partolan alueen liikekeskus, ohikulkutie ja sen varteen liikeyrityksiä pikatahtiin. Nyt kaavaillaan luonnonsuojelullisesti arvokkaan kohteen tuhoamista Iso-Naistenjärven tienoilla. Tarkoituksena on rakentaa alueelle uusi Tampere–Helsinki-moottoritien oikaisu ja liittymä.
Seuraavaksi päätetään raitiotien rakentamisesta Pirkkalan keskustaan ja sen myötä tuhansista kerrostaloasunnoista raitiotien varrelle, jotta raitiotielle saataisiin matkustajia ja veronmaksajia sekä investointi kannattavaksi.
Lumikinosten pysyminen poissa raitiotieltä edellyttää tiheää liikennettä ja se taas runsaasti tien varren asukkaita.
MAATALOUSAIKA näkyy Länsi-Pirkkalassa enää museoituina esimerkkeinä, keskiaikainen historia lähinnä vanhan kirkon luona olevissa muistomerkeissä ja vanhoissa kaivauksissa. Seuraavaksi häviää ”kauniaislainen” idylli Tampereen kupeessa raitiotien myötä ja sitä seuraavan kerrostalorakentamisen tieltä.
Helsingin piti saada metro Espooseen Espoon vastustaessa hanketta kymmeniä vuosia. Sen seurauksena metron varrelle rakennetaan lisää asuntoja 80 000 asukkaalle. Omakotiasutus saa väistyä kerrostalojen tieltä. Samalla hyvät omakotitalojen veronmaksajat siirtyvät muualle, Tapiolan puutarhakaupungin maine on menetetty ja muuttoliike on poispäin Espoosta, ei sinne päin.
Koko kaupungin identiteetti muuttuu, mutta sitähän Helsinki on vuosikymmenet halunnut muun muassa omistamalla suuria alueita Leppävaarassa, tiiviin rakentamisen varmistamiseksi ja metropolialueen luomiseksi käsittämään Espoon ja Vantaan.
KAUNIAINEN ja sen 10 000 asukasta ovat valinneet toisen tien. Vanha ruotsinkielinen asutus on säilytetty, muutto kaupunkiin on maltillista ja omakotiasutus kaupungissa on säilynyt. Veroäyrikin on Suomen pienin. Silti se on Helsingin metropolialueella, mutta säilyttänyt identiteettinsä.
PIRKKALA voi valita, haluaako se säilyttää nykyisen identiteettinsä vai liittyä Tampereen satelliittikaupunginosaksi hukaten sen. Lumikinosten pysyminen poissa raitiotieltä edellyttää tiheää liikennettä ja se taas runsaasti tien varren asukkaita. Samalla Pirkkala menettää loputkin nykyisestä pikkukaupunki-identiteetistään.
Olisi myös selkärankaista ja rehellistä, jos yksittäiset päättäjät ja puolueet kertoisivat kantansa ratikkaan. Enää ei voi vetäytyä keskeneräisten selvitysten taakse. Viimeisten selvitysten mukaan raitiotieinvestointi Pirkkalan keskustaan Suupalle saakka maksaa jokaiselle pirkkalaiselle, vauvasta vaariin, yli 15 000 euroa per henkilö. Luottamus hankkeen järkevyyteen alkaa jo horjua.
Jouko Kostamo
osa-aikapirkkalalainen
