Kolumni: Ansioitunut kansanedustaja saarnasi minulle eduskuntatalon rappusilla Pirkkalan olevan loiskunta… olisiko nyt aika pirkkalalaisen kansanedustajan?

Yksittäisissä ratkaisuissa Pirkkalan kaltaisen kehyskunnan asiat voivat olla hyvin tärkeitä. Oma kansanedustaja on myös symbolisesti ja vuorovaikutuksen kannalta tärkeä.

EDUSKUNTAVAALIT lähestyvät ja Pirkkalastakin on yritystä Arkadianmäelle. Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikilla nykyisillä eduskuntapuolueilla on kansanedustajaehdokas tarjolla myös Pirkkalasta. Joko siis nyt olisi aika oman kunnan kansanedustajalle?

Pirkanmaan kehyskunnista on ollut kovin kivikkoista tulla valituksi kansanedustajan tehtävään. Toisaalta omia kansanedustajia on esimerkiksi Valkeakoskelta, Lempäälästä, Sastamalasta ja Nokialta.

Valtakunnallisesti katsottuna kehyskunnista – kuten Nurmijärveltä tai Kempeleeltä – on noustu jopa pääministerin tehtävään.

Tavallisesti on niin, että varsinkin pienemmästä kehyskunnasta valituksi tuleminen edellyttää joko vahvaa alueellista ja valtakunnallista näkyvyyttä tai kunnan omien äänten tiukkaa keskittymistä ehdokkaalle.

… voisi pohtia, onko Pirkkalan politiikassa ollut jotakin sellaista, mikä on estänyt valovoimaisten tähtien syntymistä.

Tunnettava profiili voi rakentua kehyskuntalaisellakin samoilla kriteereillä kuin kaikilla muillakin, kuten urheilemalla, asiantuntemuksella tai toimimalla some-vaikuttajana.

Sen sijaan voisi pohtia, onko Pirkkalan politiikassa ollut jotakin sellaista, mikä on estänyt valovoimaisten tähtien syntymistä. Esimerkiksi monessa kunnassa on annettu tilaa uusille, nuorille vaikuttajille. He ovat kannuksia saatuaan päätyneet jopa valtakunnan politiikkaan.

ÄÄNESTÄJILLE kotipaikka on toki vain yksi kriteereistä, joilla oma ehdokas valitaan. Eduskunnassa, kuten pitkäaikainen kansanedustaja Matti Vanhanen on todennut, lähes 99 prosenttia asioista ovat muita kuin varsinaisesti jonkin kehyskunnan asioita.

Silti yksittäisissä ratkaisuissa Pirkkalan kaltaisen kehyskunnan asiat voivat olla hyvin tärkeitä. Ei ole esimerkiksi aivan sama, kohdennetaanko toimenpiteitä keskuskaupunkeihin tai laajemmin kaupunkiseudulle. Liikennejärjestelyt tai vaikkapa mahdolliset tie- ja ruuhkamaksut voivat vaikuttaa merkittävästi kehyskunnan elinvoimaan.

Tulevalla eduskunnalla olisi ainakin tarve uudistaa kuntalakia ja samalla kuntien asemaa Suomessa.

Oma kansanedustaja on myös symbolisesti ja vuorovaikutuksen kannalta tärkeä. Parhaimmillaan kansanedustaja on linkkihenkilö valtakunnallisen politiikan ja paikallisen päätöksenteon välillä. Tällä on epäilemättä vaikutusta toimintakykyyn ja tiedonkulkuun.

Äänestäjät demokratiassa päättävät. Toivon silti pirkkalalaista kansanedustajaa ja Pirkkalan ääntä kuuluviin. Tarvetta tiedolle kun on Arkadianmäelläkin.

EN OLE UNOHTANUT joitakin vuosia sitten erään ansioituneen kansanedustajan Eduskuntatalon rappusilla minulle pitämää tiukkaa Pirkkala-saarnaa. Kyseisen kansanedustajan mukaan Pirkkala on tyypillinen loiskunta, joka saa ansiotonta hyötyä Tampereen kupeessa ja maksattaa sillä palvelunsa.

Pirkkala oli siis kansanedustajan mukaan saatava lainsäädännöllä kuriin. Tietämättömyys kunnista on valitettavasti myös ennakkoluulojen lähde.

Kirjoittaja on pirkkalalainen hallintotieteen professori, joka pohtii kolumneissaan kuntaa, hyvinvointialueita sekä politikkaa ja yhteiskunnan kehittämistä.