VUODET juristina, työntekijänä, äitinä, paikallispäättäjänä ja veronmaksajana ovat osoittaneet Katri Virkkuselle, mitkä ovat asioita, joihin voisi yrittää vaikuttaa lainsäädännöllä. Siksi sinne, missä lakeja säädetään, täytyy pyrkiä. Kokoomuslainen Virkkunen on ensimmäistä kertaa ehdolla kansanedustajaksi.
Hän pitää ohjenuoranaan isompaa kuvaa; siltarumpupolitiikkaa häneltä on turha odottaa.
”En ole menossa kansanedustajaksi tietyllä Pirkkala-agendalla, vaan ajamani asiat hyödyttäisivät kaikkia, myös pirkkalalaisia. Yleisesti ajattelen, että sellaisia ovat turvallisuus, tasapainoinen talous, kansalaisten arkeen liittyvät seikat byrokratiaa vähentämällä, koulutus ja liikkumista edistävät asiat”
Puolustusvoimissa lakimiehenä kahdeksatta vuotta työskentelevä Virkkunen pitää tärkeänä taata riittävät resurssit maanpuolustukseen. Siitä ei voida leikata, hän tähdentää.
”Ilman turvallisuutta meillä ei ole mitään. Pitää myös ymmärtää, mitä Nato-Suomessa tarkoittaa Puolustusvoimien arki.”
Se, missä hän näkee leikkausvaraa, myötäilee hänen edustamansa puolueen linjauksia, jotka muun muassa lyhentäisivät ja porrastaisivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa, toisaalta lisäten työn vastaanottamisen houkuttelevuutta laskemalla työn verotusta. LIsäksi Virkkunen ottaisi tarkasteluun yritystuet, jotka vääristävät vapaata markkinataloutta. Sosiaalituki- ja asumistukirakenteetkin kaipaavat hänen mielestään uudistusta.
Hän puuttuisi ylipaisuneeseeksi nimittämäänsä julkiseen sektoriin ja hallintojen päällekkäisyyteen ministeriöitä myöten. Tiettyjen ministeriöiden toimialoja voitaisiin hänen mielestään yhdistää. Samalla täytyy kuitenkin tarkkailla, ettei rakenneta hankaluuksia vaan yhdistymisten on oltava luontevia, jolloin niistä koituisi synenergiaetuja, Virkkunen toteaa.
Suomalaisten, erityisesti lasten ja nuorten, rapautuva kunto, jonka on sanottu aiheuttavan 3-7 miljardin kulut vuosittain, huolettaa Virkkusta. Hän aloittaisi kunnon kohennuksen nuoremmista ikäluokista niin, että peruskoulun alkuvuosina lukujärjestyksessä olisi nykyistä enemmän tunteja liikunnalle matematiikan ja äidinkielen lisäksi.
”Teoria-aineiden osuutta voi lisätä sitten luku- ja kirjoitustaidot ovat hallussa.”
Hän sanoo olevansa valmis viemään eteenpäin ehdotusta, että kotitalousvähennys ulottuisi harrastuskustannuksiin perheissä, joissa on yläkouluikäisiä lapsia.
”Erityisesti 14-17-vuotiaiden nuorten liikuntaharrastukset maksavat paljon ja jos perheellä ei ole niihin varaa, silloin on suuri riski, että nuori joutuu jättämään harrastuksensa juuri kriittisessä iässä. Sillä on puolestaan sosiaalisesti ja terveydellisesti haitallisia vaikutuksia.”
VIRKKUNEN otti tuntumaa politiikkaan jo nuorena Oulussa, mistä hän on kotoisin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan Helsinkiin oikeustiedettä. Parikymmentä vuotta meni rakentaessa uraa ja perhettä. Pirkkalassa Virkkunen on asunut vuodesta 2009 alkaen.
Kun elämäntilanne antoi myöten, politiikka vei mennessään. Pian Virkkusella on kaksi vuotta takanaan paikallis- ja aluepoliittista uraa aikuisiällä. Virkkunen on Pirkkalan kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Hänellä on luottamustoimia myös hyvinvointialueella.