Valtuutetut ratikkapajassa: ratikka-ajan Pirkkala olisi 42 000 asukkaan kunta vuonna 2050, Partola-vaihtoehto sai valtuutetun yllättävältä suunnalta tuekseen

Pirkkalan valtuutetut saavat ratikkahankkeen infokylvyn ennen isoja päätöksiä. Jos kyllä-äänet voittavat, ratikka ajaa kuntakeskukseen Suupalle 2029 alkuvuonna.

VALTUUSTON puheenjohtaja Taru Tolvanen (sd) avasi keskiviikkona ratikkapajan, jossa Pirkkalan päättäjät saivat tietoa tulevien ratikkapäätöstensä pohjaksi. Jos valtuusto päättää Pirkkalan haluavan ratikan Suupalle asti, rautahepo voi huristella kuntakeskuksessa jo alkuvuonna 2029.

PIRKKALAN valtuutetut kuulivat keskiviikkona Nuolialan koululla pidetyssä ratikkapajassaan, että raitiotien valitseva Pirkkala on ennusteiden mukaan 42 000 asukkaan kunta vuonna 2050.

Jos Pirkkala jatkaisi bussien varassa, asukkaita olisi ennusteiden mukaan 13 000 vähemmän eli 29 000.

Pirkkalan ja Tampereen valtuustot päättävät 24. huhtikuuta, siirrytäänkö raitiotien laajentamisessa Linnainmaan ja Pirkkalan välillä toteutussuunnitteluun.

Syksyllä 2024 edessä olisi varsinaisen rakentamispäätöksen aika. Jo toteutussuunnittelu on miljoonahanke, jonka käynnistämisen on katsottu tietävän käytännössä raitiotien toteutumista.

Päättäjille jaetaan nyt kaikki saatavilla oleva informaatio päätösten pohjaksi. Hankesuunnitelma valmistui juuri kustannustietoineen. Sitä esitteli valtuutetuille Nuolialassa raitiotien suunnittelutyöstä vastaavan Ramboll Oy:n ryhmäpäällikkö Riikka Salli.

”Mikäli teette myönteiset päätökset, rakentaminen alkaa 2025 ja liikennöinti Pirkkalaan vuoden 2029 alussa. Se on ihan päätöksistänne kiinni”, Salli totesi valtuutetuille.

Valtuusto istuu yhteiseen ratikkainfoon Tampereen kanssa myöhemmin maaliskuussa ja pureskelee asiaa tämän jälkeen vielä Pirkkalassa 26. maaliskuuta.

Salli esitteli valtuutetuille raitiotien hintatietoja ja vaikutuksia eri vertailuvaihtoehdoissa.

”Raitiotie voidaan rakentaa heti ensi vaiheessa Suupalle asti tai toteuttaa vaiheittain niin, että päätepysäkki on ensin Partolassa ja vasta vuonna 2035 Suupalla.”

”Jälkimmäisen vaihtoehdon huono puoli on, että silloin Suupan maankäyttö voi hidastua, kun jäädään odottamaan raitiotielinjan tuloa”, Salli totesi.

Pirkkalalla on ollut suuret suunnitelmat nimenomaan kuntakeskuksen rakentamisesta tulevina vuosina. Suuria rakennushankkeita on muun muassa Suupantorilla ja tästä kohti Pyhäjärveä laajentuen.

DEMAREIDEN Jouko Karppanen ja Risto Koivisto odottelivat Pirkkalassa pidettävien ratikkapajojen tuovat lisäinfoa huhtikuussa edessä olevan toteutussuunnittelupäätöksen tueksi.

PIRKKALAN valtuustossa on tähän mennessä päätetty aiempien suunnitteluvaiheiden käynnistyksestä varsin suuren enemmistön turvin. H-hetken lähestyessä tunnelmat tiivistyvät.

”Kauhea hinku saada uutta tietoa”, tiivisti SDP:n valtuutettu ja entinen kunnanjohtaja Risto Koivisto ennen ratikkapajan alkua Nuolialassa.

Puoluetoveri Jouko Karppanen sanoi kuuntelevansa esityksiä, millaisia eri vaihtoehdot ovat. ”Minulla ei ole vielä mielipidettä ratikan rakentamisen suhteen.”

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Harri Vuorenpää hirvitteli raitiotien hintaa ja sitä, kuinka vähän hankesuunnitelman mukaan matkustajia olisi.

”Ei Pirkkala tarvitse ratikkaa väestömääräänsä perusteella pitkään aikaan. Vuonna 2050 Partolassa ratikassa olisi ruuhka-aikana sata matkustajaa, kun ratikkaan mahtuu 250”, oli Vuorenpää lukenut hankesuunnitelmasta.

”Perussuomalaiset ei ole tehnyt päätöksiä asian suhteen, mutta aika vahvoilla on, että kannatamme ratikan tekoa ensi vaiheessa vain Partolaan asti”, Vuorenpää totesi.

Bussivaihtoehdon äänekkäänä puolestapuhujana tunnettu kristillisten Riitta Kuismanen oli samoilla linjoilla.

”Olenko yksinkertainen, kun en ole saanut papereista selville, mitkä ovat raitiotien tuomat vuotuiset kokonaiskustannukset Pirkkalalle. Sen haluan saada ennen päätöksiä selville”, Kuismanen totesi.

Vihreät on ilmoittanut aiemmin ratikalle selkeän tukensa ja myönteisyyttä pinnan alla on ollut aistittavissa myös suurten kokoomus- ja demariryhmien piirissä.

Pormestari Marko Jarva (kok) evästi valtuutettuja nyt keräämään faktapohjaista tietoa ratikan vaikutuksista Pirkkalalle.

”Somessa aihe nostaa monenlaisia kommentteja. Älkää tehkö päätöksiä niiden vaan tiedon pohjalta”, Jarva toivoi.

KESKIVIIKKONA kokoomuksen Mika Hakkarainen ilmoittautui yllättäen vaiheittaisen Partola-vaihtoehdon kannalle.

Perusteeksi hän sanoi muun muassa epäilynsä siitä, että raitiotie ei voi tuottaa niin paljon maanmyyntituloja kunnalle kuin hankesuunnitelma arvioi.

KOKOOMUKSEN Mika Hakkarainen, perussuomalaisten Harri Vuorenpää ja kristillisten Riitta Kuismanen katselivat kännykältä hankesuunnitelman laskelmaa, jonka mukaan ratikassa olisi Pirkkalassa vielä 2050 vain sata matkustajaa ruuhka-aikana. He kertoivat kallistuvansa kannalle, että kiskot tehtäisiin alkuvaiheessa vain Partolaan asti.

”Kunta on myynyt Soljasta on rakennusoikeutta noin puoleen hintaan siitä, mitä hankesuunnitelma arvioi ratikkalinjan varrelta myytävän. Joko Pirkkala on myynyt liian halvalla tai hankesuunnitelman arvio on liian suuri”, Hakkarainen sanoi.

”Tämä on sitten puhtaasti henkilökohtainen mielipiteeni, ei kokoomuksen ryhmän kanta”, Hakkarainen korosti.

Rambollin Riikka Salli piti hankesuunnitelman kiinteistötaloudellisia vaikutus- ja hinta-arvioita jopa varovaisina. Ratikka voi hänen mukaansa tuottaa Pirkkalalle enemmän hyötyä kuin suunnitelma ennustaa.

Ratikka Linnainmaa – Pirkkala

Nykyistä Tampereen raitiotieverkkoa suunnitellaan jatkettavaksi välille Pirkkala – Linnainmaa. Pirkkalan haara kulkisi Sorilta Hatanpään ja Nuolialantien kautta Pirkkalaan ja Linnainmaan jatkohaara Taysilta Linnainmaalle.
Vaihtoehtoina Pirkkalassa aloittaa liikenne 2029 kuntakeskukseen Suupalle asti (VE1), rakentaa kiskot ensin vain Partolaan lähelle kuntarajaa ja jatkaa Suupalle 2035 (VE2) tai jatkaa bussiliikenteellä (VE0+).
Pirkkalan ja Tampereen valtuustot tekevät 24. huhtikuuta päätökset siitä, aloitetaanko toteutussuunnittelu.
Rakentamispäätöksen aika syksyllä 2024.
Hankesuunnitelma arvioi rakentamiskustannuksiksi Pirkkalan haaralla 114 miljoonaa euroa. Tämä maksettaisiin 40 vuoden aikana vastikkeissa Tampereen Raitiotie Oy:lle.
Liikennöintikustannukset olisivat Suuppa-ratikalla 34,3 miljoonaa euroa vuodessa, Partola-vaihtoehdossa 32,2 ja bussivaihtoehdossa 28,4 miljoonaa euroa. Pirkkalan osalta liikennöinti maksaisi 7,2 miljoonaa euroa, josta arviolta noin kolmannes jäisi lipputulojen jälkeen Pirkkalan kunnan maksettavaksi.
Hankesuunnitelmassa arvioidaan raitiotien tuovan imagohyötyjä, tarjoavan sujuvaa ja ilmastoystävällistä matkustamista ja tuovan kiinteistötaloudellisia hyötyjä Pirkkalalle 78 miljoonaa euroa enemmän kuin bussivaihtoehto.
Mitä seuraavaksi? Valmistumassa tarkempi vertailu bussiliikenteen ja raitiotien välillä Pirkkalassa jätetyn valtuustoaloitteen pohjalta. Toteutussuunnittelun aloituspäätös Pirkkalan kunnanhallituksessa 4. huhtikuuta ja valtuustossa 24. huhtikuuta.

Juttua päivitetty pe 11.3. klo 10.12 ja eritelty faktaosioon Pirkkalan osuus liikennöintikuluista.