Sano murkku

Yhteiskunnan on keksittävä nykyistä huomattavasti paremmat perusteet kummallisesta arvomaailmasta kumpuaville käytännöilleen, jotka ovat takuulla haitallisia lasten ja nuorten minäkuvalle.

EI HAUKKU haavaa tee. Rakkaudesta se hevonenkin potkii. Älä välitä tai valita, vaan lyö takaisin. Lienee muitakin vanhan kansan viisasteluja, joilla törkeästi rökitettyjä yritettiin takavuosina karaista kestämään epäreilu kohtelunsa ja joiden perusteella muun muassa koulukiusaamista katsottiin läpi sormien.

Kiusaaminen ilmiönä on edelleen voimissaan, mutta parempaan suuntaan on kuitenkin menty. Enää ei ajatella, että kiusatun pitäisi muuttua, jotta piinaaminen loppuisi. Nykyisin viestitään vahvasti, että jokainen on hyvä omana itsenään eikä ketään saa syrjiä mistään syystä. Puhutaan kiusaamisen nollatoleranssista.

MUTTA kun kyse on vasta uhasta – todellisesta tai kuvitellusta – tulla kiusatuksi, sanoman ydin muuttuu. Tukalaan asemaan ei ehkä joudu, jos potentiaalisesti nälvimistä aiheuttava ominaisuus juuritaan pois. Jos siis on jokin ominaisuus, joka on epäkelvoksi katsottu, se on syytä korjata vain siksi, että ei tulisi kiusatuiksi juuri kyseisen piirteensä takia.

Samassa asiayhteydessä yhteiskunta ei sano halaistua sanaa rajojen tiukasta asettamisesta niille, jotka virheiksi tai vioiksi yleisesti leimatuista piirteistä toisia kiusaavat. Eikä siitä, että jos joku haluaa kiusata toista, jokin syy löytyy varmasti. Syiden poistaminen kun ei poista kiusaamista.

KELVOTTOMAKSI ymmärrettyjen piirteiden poistamiseen johtavat käytännöt kohdistuvat voimallisimmin juuri kasvaviin ja kehittyviin ihmisenalkuihin, minkä takia toimet ovat erityisen tuomittavia.

Yhteiskunta suosittaa esimerkiksi virheellisiksi katsottujen ääntämistapojen muuttamista. Kokemuksestani tiedän, että Suomessa ei saa ärrää sorautella tai ässää suhautella. Nämä ovat äännevirheitä, jotka on suositeltavaa yrittää ”korjata” jo lapsuusvuosina.

Ääntämistavat on oiottava siitäkin huolimatta, että monikulttuuriseksi muuntuva Suomi muuttaa suomea ja tapoja, joilla kieltä puhutaan. Toisin kuin monissa muissa kielissä, suomea voi ääntää monin tavoin ilman, että sanojen merkitys muuttuu.

Lausumiseen on puututtava mielestäni vain silloin, kun kyseessä on moninaisempi puheentuoton tai – ymmärtämisen ongelma tai jos ääntämistapa todellakin muuttaa sanojen merkitystä. Jos esimerkiksi r-äänne lausutaan l-äänteenä, on paikallaan opetella toinen tapa.

Sano murkku.

LASTEN ulkonäkökin on muokattavissa, mikä on tänä kehomyönteisyyden esiinnousun aikakautena käsittämätöntä. Vaikka yhteiskunta yleensä sallii alaikäisten esteettiset operaatiot vain siinä tapauksessa, että kyseessä on sairauden tai vammautumisen aiheuttamat traumat, hörökorvat on kuitenkin mahdollista leikata.

Toimenpiteen ainoa peruste Käypä hoito -suosituksessa on, että lasta ei kiusattaisi.

KUN yhteiskunta toitottaa itsensä ja toisten hyväksymistä sellaisena kuin kukin on, samalla jokin piirre, joka ei millään muotoa yksistään vaikuta yksilön toimintaa haittaavasti, onkin vika ja siten karsittava.

Tällainen kaksoisstandardi ei enää vetele.

Joko kaksilla rattailla ajamisen on loputtava tai yhteiskunnan on keksittävä nykyistä huomattavasti paremmat perusteet kummallisesta arvomaailmasta kumpuaville käytännöilleen, joilla on takuulla haitallinen vaikutus kehittyvän lapsen ja nuoren minäkuvaan.