Erhola katsoo hyvinvointialueiden karttaa todeten siinä olevan 21 toisistaan hyvin erilaista maailmaa.
– Historiallinen uudistus on hyvässä käynnissä koko maassa, mutta alueelliset erot ovat suuria. Toiset alueet ovat olleet uudistuksien toteuttamisessa ripeämpiä kuin toiset. Yhteistä on, että jokaisella alueella on tehty työtä alusta alkaen valtavan paineen alla.
Erhola sanoo, että kaikkia alueita yhdistää tiukka taloudellinen tilanne. Paine vaikuttaa niin suorittavan henkilöstön kuin virkajohdon ja luottamushenkilöiden työskentelyyn.
– 21 hyvinvointialueesta kourallisen on mahdollista päästä vaaditussa aikataulussa tasapainoon taloutensa kanssa. Sitten on joukko alueita, joiden talouden vakauttaminen ottaa enemmän aikaa; se ei tapahdu lähitulevaisuudessa.
Erholan mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueen talouden petraantuminen on isosti seurausta Pirhan poliittisen päätöksenteon oikeellisuudesta.
– Arjessa kysymys on siitä, miten vahvoja uudistussuunnitelmia on kyetty laatimaan ja myös toteuttamaan.
Erhola teroittaa kansallisen uudistuksen olevan kokoluokaltaan niin mittava, ettei sitä ole ollut realistista toteuttaa hetkessä.
– Kompetenssi kasvaa päivä päivältä.
Erholan mukaan alueita piinaava krooninen talouden tervehdyttämisen aikapaine on erittäin kova.
– Uudistusta on viety eteenpäin vaikeissa olosuhteissa. Niitä leimaavat geopoliittiset syyt ja talouden alavire. Sote- ja pelastustoimen reformia ei ole toteutettu vakaissa, normaaleissa oloissa.
– Nykyisissä palveluissa ei ole isoja eroja kuntavetoiseen järjestämismalliin verrattuna. Päinvastoin monet mittaukset osoittavat palveluiden olevan laadukkaampia ja tasapuolisempia. Tämä on toivoa antavaa.
Tulevaisuudenkuva on monikasvoinen. Yhdet niistä on eri tahdissa uudistustensa kanssa elävät hyvinvointialueet. Joillakin alueilla muutosten aikaansaaminen on ongelmallisempaa kuin toisilla. Erholan mukaan valtiovallan on pystyttävä tarjoamaan yksilöllistä tukea vaikeuksissa oleville alueille.
– On muistettava, että kautta aikojen kansallisissa uudistuksissa alueelliset kehityskulut ovat olleet eri tahtisia. Tärkeää on tiedostaa nytkin, että kaikki toimijat yrittävät tehdä parhaansa.
Vahva kansallinen ohjaus haastaa alueita. Isännänääntä käyttää kolme ministeriötä, mikä synnyttää omat haasteensa.
– Alueella voi puhjeta uusia ongelmia, jos siellä uudistus rykii eikä etene halutussa tahdissa. Oikea-aikaisella ohjauksella onkin merkittävä rooli.
Erhola korostaa, että uudistuksen etenemisessä on opeteltavaa paitsi hyvinvointialueilla myös valtiovallalla. Työkierrosta olisi konkreettisesti hyötyä eri tahojen yhteisymmärryksen paranamiseksi.
Marina Erholan mielestä yhdenvertaistaminen on hyvin käynnissä.
– Kun tarkastelemme pinta-alaltaan laajaa maatamme, palvelujen kokonaissaatavuus on nyt paremmalla tasolla kuin ennen hyvinvointialueita. Tämä on valtavan suuri asia ja kohennus. Tulokset kertovat siitä, että uudistaminen on ollut tarkoituksenmukaista ja oikeansuuntaista.
Erhola painottaa, että ihmisten valtava huoli sote- ja pelastustoimen palveluista on kaikilla tahoilla tiedossa.
– Ihmiset, jotka käyttävät palveluja, antavat niistä hyviä palautteita. Ihmiset saavat tarvitsemansa hoivan ja hoidon.
Kuitenkin Kansalaispulssin mittauksien mukaan kansalaisten luottamus on tippunut sote- ja pelastustoimen palveluihin.
– Alueilla on vaan jaksettava tehdä parhaansa yleisen luottamuksen palauttamiseksi järjestelmään.
Erhola pitää erityisen tärkeänä muutosta, että henkilöstön saatavuus on kohentunut viime vuoden aikana koko maassa. Myönteistä muutosta analysoidaan parhaillaan.
Kun aika etenee, Erholan mukaan sote- ja pelastustoimen iso kuva kirkastuu.
– Perusratkaisu on kestävä. Kun palvelut ovat yhden järjestäjän vastuulla, koko talous pohjaa yhteen budjettiin ja kokonaisuudella on yksi päättäjä, elämä löytää vakaan tien.
– Alueiden mahdollisuudet ovat valtavat, kun ne pääsevät alkuvaikeuksista todelliseen tekemiseen. Odotan kannustavia kokemuksia.
Erhola sanoo, että istuva pääministeri Petteri Orpon hallitus pitänee tiukasti kiinni taloudellisista linjauksistaan myös sote- ja pelastustoimen toteuttamisen osalta.
– Alueen itsenäisyys ja siihen liittyvä liikkumisen vapaus riippuu siitä, miten alue onnistuu taloutensa tasapainottamisessa.
– Mitä pidemmälle kuljemme, sitä voimakkaammin vahvistuu tietoisuus, että olemme täysin oikealla tiellä. Kaikkien on yhdessä luotettava ja uskottava tähän tekemiseen.
Erhola huomauttaa, ettei paluuta vanhaan ole.
– Uudistus tarvitsee edetessään avointa ja faktoihin perustuvaa keskustelua, aitoa yhteistyötä ja oikeata vastuullisuutta.
– Asiat eivät kehity sillä, että alueet syyttelevät valtiota, tai että valtio syyttelee alueita. Tilalle on saatava nykyistä lujempaa yhdessä puurtamista.
Erhola pyytää tunnistamaan keskinäisriippuvuuden valtiovallan ja itsenäisten hyvinvointialueiden maailmassa.
Toimeksiannon tavoitteena on luoda edellytykset sote-uudistuksen etenemiselle ja vauhdittamiselle kaikilla hyvinvointialueilla niin, että kansalaisille voidaan turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut valtion rahoituksen raamin puitteissa.
Hyvinvointialueiden tehtävinä on ollut laatia arvio hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden reformin alueellisen etenemisen ja siihen liittyvän ohjauskokonaisuuden haasteista sekä tehdä niihin liittyen kehittämisehdotukset konkreettisen työsuunnitelman muodossa.
Toisena tehtävänä piti valmistella tavoitteita ja toimeksiantoa hyvinvointialueuudistuksen hallitusohjelman mukaiselle laajapohjaiselle väliarvioinnille sekä koordinoida väliarvioinnin toteutusta tekevän asiantuntijaryhmän työtä.
Niin sanottu ongelmapuu on jaettu alueelliseen ja kansalliseen tasoon.
Erhola lupailee työn tuloksia lähitulevaisuudessa.
