– Kaikilla alueellisilla nuorisovaltuustoilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta tehdä aloitteita aluevaltuustolle. Me saimme aloiteoikeuden reilu vuosi sitten.
Aloitteiden tekemisen lisäksi nuorisovaltuusto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja nuoria koskevista asioista. Alueellisella nuorisovaltuustolla on edustus sekä alue- että maakuntavaltuustossa ja alueellisissa työryhmissä.
Eemeli Tuominen toivoo, että jossain vaiheessa nuorisovaltuusto saisi puhe- ja läsnäolooikeuden myös hyvinvointialueen valiokuntiin, joissa päätöksiä pohjustetaan ja valmistellaan, sekä alue- ja maakuntahallituksiin.
– Alueellisen nuorisovaltuuston toiminta on vielä nuorta ja kehittyy koko ajan. On hienoa, että olemme jo nyt päässeet näin hyville paikoille hyvinvointialueen päätöksenteossa.
– Näin mielenterveysongelmiin päästäisiin kiinni aikaisessa vaiheessa ja pystyttäisiin ennaltaehkäisemään isompia ongelmia, Tuominen sanoo.
Se, että ensimmäinen nuorisovaltuuston aluevaltuustolle tekemä aloite liittyy mielenterveyspalveluihin, on Eemeli Tuomisen mielestä hieno asia. Kouluväkivalta, opintoihin liittyvä stressi ja yleinen hämmennys tuntemattoman tulevaisuuden edessä asettavat kovia paineita nuorten mielenterveydelle.
– Mielenterveyspuoli on minulle henkilökohtaisesti tärkeä, koska olen lähipiirissä nähnyt palveluiden tarpeen. Siitä on syntynyt halu auttaa ja kehittää palveluita.
Tuominen kuuluu valtakunnalliseen nuorten mielenterveysseura Yeesiin. Hän muistuttaa, että ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on hyvinvointialueelle taloudellisestikin tärkeä asia. Mitä varhaisemmin mielenterveysongelmiin pystytään puuttumaan, sitä kevyemmillä toimilla niitä pystytään hoitamaan. Perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden pitkät jonot johtavat ongelmien kasvuun.
– Niiden seurausta on esimerkiksi ensi- ja turvakotien tarve. Tällaisia paikkoja ei Pirkanmaalla hirveästi ole. Jokainen, joka kohtaa väkivaltaa arjessa, tarvitsee turvallisen paikan, jonne mennä, Tuominen sanoo.
– Lisää euroja taikoisin myös ehkäisevään koulukiusaamistyöhön. Itsellänikin on kokemusta koulukiusatuksi tulemisesta koko yläasteen ajalta. Olen nähnyt, miten asia voidaan hoitaa hyvin tai huonosti. Ankkurimalli, jossa tapahtumat käydään virkavallan kanssa läpi, on hyvä. Siinä saadaan poliisin auktoriteetti mukaan keskusteluun.
Tuominen muistuttaa, että myös kiusaaja tarvitsee aina apua. Lasten ja nuorten mielenterveystyöhön pitää siinäkin mielessä satsata.
– Siinä sairaanhoitaja menee päivystysluontoista apua tarvitsevan vanhuksen luo. Näin vanhuksen ei tarvitse istua päivystyksessä odottamassa ja ruuhkat siellä vähenevät.
Pirha on asukasmäärältään Suomen suurin hyvinvointialue. Sillä on kahden miljardin euron budjetti ja 20 000 työntekijää. Vaikka luvut ovat niin suuria, että niitä on vaikea hahmottaa, Eemeli Tuomisen mielestä iso koko on eduksi.
– Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että koosta on etua. Pirha on pääsemässä maksamaan valtionvelkaa pois vaaditussa aikataulussa samalla, kun ylläpidetään hyvää palveluverkostoa.
Alueellisen nuorisovaltuuston tuore puheenjohtaja kannustaa kaikkia nuoria hakeutumaan järjestötyöhön. Hän vakuuttaa, että nuorisojärjestöissä jokainen uusi tulokas otetaan hyvin vastaan. Järjestöistä saa sekä uusia kavereita että kontakteja, joista voi olla iloa ja hyötyä myöhemmin elämän varrella.
– Nuorisovaltuusto ja puolueiden nuorisojärjestöt ovat hyviä tutustumisväyliä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuustossa oppii paljon päätöksenteosta ilman, että joutuu kantamaan raskasta vastuuta, Tuominen sanoo.
– Mikään ei tietenkään muutu kuin taikaiskusta. On kuitenkin valtavan palkitsevaa, kun saa jonkun tärkeän asian vähänkin eteenpäin ja näkee siellä oman kädenjälkensä. Sanoisin kaikille nuorille, ettei pidä pelätä vaikuttamista. Oli se sitten taiteen tekemistä, mielenosoitukseen osallistumista tai kokoustamista, vaikuttaminen on aina tärkeää.
Tuominen itse vaikuttaa paitsi järjestöissä myös tekemällä Uuden sukupolven ääni -podcastia. Podcastissa on puhuttu esimerkiksi lähisuhde- ja digitaalisesta väkivallasta, naisten varusmiespalvelusta ja syrjäseutujen autioitumisesta.
Eemeli Tuominen kannustaa kaikkia nuoria äänestämään aluevaaleissa. Ensinnäkin pelkästään sen takia, että se on helppoa: kun yhdellä kertaa saa äänestää sekä kunta- että aluevaaleissa, äänestämisen vaiva on tavallistakin pienempi.
– Toisekseen paikallisissa vaaleissa kannattaa äänestää, koska jokainen ääni ratkaisee. Kunta- tai aluevaaleissa valituksi tulleen ja ja varasijalle jääneen välillä voi olla vain muutaman äänen ero, Tuominen huomauttaa.
– Nuorten olisi hyvä olla aktiivisia nyt, sillä hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä ja rakennetaan järjestelmiä, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen. Harvoin mikään poliittinen päätös vaikuttaa kovin paljon heti, mutta viiden tai kymmenen vuoden päästä nähdään seuraukset. Tämän hetken nuoren elämäntilanne voi silloin olla jo jotain ihan muuta kuin nyt.
Jokainen aluevaaleissa äänestävä on mukana ohjaamassa sitä, millaisia palveluita hyvinvointialue tuottaa ja mihin resursseja suunnataan. Nuoren voi olla vaikea nähdä itseään sote-palveluiden kuluttajana. Eemeli Tuominen muistuttaa, että meillä kaikilla on läheisiä, vanhempia, isovanhempia ja ystäviä, jotka saattavat tarvita enemmän palveluita kuin nuori itse. Heidän puolestaan kannattaa äänestää hyvät päättäjät töihin.
– Oman ehdokkaan löytäminenkään ei ole vaikeaa, kun käyttää vaalikoneita.
