Pormestarin talousarvioesitys lupailee Pirkkalaan kiihkeää kasvua ja rakennushankkeita – ”Ei kyllä ihan kauheasti jännitä tällä hetkellä”

Vuodelle 2025 on luvassa investointeja muun muassa liikuntapaikkoihin.

Talousjohtaja Tommi Ruokonen (vas.) ja pormestari Marko Jarva sanovat Pirkkalan olevan hyvissä taloudellisissa asemissa moneen muuhun kuntaan nähden. Kuva: Sebastian Stenvall
PIRKKALAN kasvu ja investoinnit jatkuvat kiihkeinä myös ensi vuonna, ennakoidaan pormestarin esityksessä tulevan vuoden talousarvioksi. Asukkaiden määrä lisääntyy ja kiinnostavia hankkeita viimeistellään ja viritellään.

Kunnanhallitus saa talousarvioesityksen eteensä maanantaina ja kunnanvaltuusto päättää sen hyväksymisestä 18. marraskuuta.

Esityksen mukaan investointeja tehdään ensi vuonna jälleen isolla kädellä, yhteensä 18,2 miljoonalla eurolla. Niistä yhdyskuntatekniikkaan investoidaan 11,6 miljoonaa ja talonrakennukseen 4,1 miljoonaa. Kuluvan vuoden talousarvion lukemiin, yhteensä 27 miljoonan investointeihin, ei sentään mennä.

Kunnan talous on jäämässä lievästi alijäämäiseksi. Alijäämäksi esitetään noin 69 000 euroa.

KUNNAN kasvua selkeimmin kirittävä tekijä on raitiotien rakentaminen, joka alkaa näkyä Pirkkalassa tammikuussa. Raitiotien ennakoidaan lisäävän kunnan vetovoimaa entisestään ja lisäävän tarvetta esimerkiksi kaavoitukselle, asuinrakentamiselle ja palvelujen kehittämiselle.

Pormestari Marko Jarva suhtautuu kunnan talousnäkymiin myönteisesti.

”Kyllä minä ainakin olen ihan luottavaisin mielin. Tiedämme myös, että 2030-luvun alkupuolella tulee tiukempia vuosia, ja silloin tietenkin tarkastellaan tilannetta sen mukaan. Mutta ei kyllä ihan kauheasti jännitä tällä hetkellä”, Jarva sanoo.

Kunnan laskelmien mukaan raitiotiehankkeen talous kääntyy kunnalle voitolliseksi 2030-luvun loppuun mennessä, mikäli Pirkkala käyttää suunnitelmiensa mukaisesti 75 prosenttia ratikkahankkeen tuomasta lisärakentamispotentiaalista.

”Siihen tulee totta kai tiukempi kausi, mutta siihen varaudutaan. Meillä on useampi vuosi aikaa valmistautua siihen. Kunnan taseessa on vajaa 60 miljoonaa ylijäämää. Se ei ole toki rahaa kassassa, mutta ainakaan toistaiseksi kriisikuntakriteerit eivät ole lähellekään täyttymässä”, Jarva sanoo.

MYÖS talousjohtaja Tommi Ruokonen katsoo tulevaan luottavaisesti, niin kunnan kuin koko maankin talouden suhteen.

”Oma asiansa on, mitä päätöksiä valtiovalta tekee. Kaikki kunnat ovat kuitenkin samassa veneessä. Meillä Pirkkalassa on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet selvitä tästä eteenpäin”, Ruokonen sanoo.

”Vaikka kuntapuolella on ollut vaikeita aikoja, olemme pystyneet säilyttämään palvelujen tason. Palveluissa tehdään myös uusia avauksia”, hän kertoo.

Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus valmistuu ensi vuonna. Ruosteenvärinen laajennusosa otettiin käyttöön alkusyksystä. Kuva: Sanni Harmanen
PIRKKALAN vuoden 2025 suurin talonrakennushanke on vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus. Vapaa-aikakeskuksen monitoimisalin remontti on valmistumassa alkuvuodesta. Kuntosali, iso sali ja vapaa-aikakeskuksen muita osia suljetaan remontin ajaksi huhtikuusta lokakuuhun.

Kunnan liikuntaelämään ollaan saamassa parannusta myös Loukonlahden liikuntapuistosta. Sen suunnittelua jatketaan ensi vuonna.

”Syytä en ymmärrä, mutta liikuntapaikkojen osalta Pirkkala on ollut takamatkalla naapurikuntiin nähden. Nyt tilanne paranee näiden muutosten myötä oleellisesti”, Jarva sanoo.

Loukonlahden kaavasta ollaan mahdollisesti hakemassa valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jarvan käsityksen mukaan valitus koskisi Loukonlahteen suunniteltua asutusta, joten liikuntapuiston suunnittelua aiotaan jatkaa normaalisti.

MUITAKIN rakennus- ja kaavoitushankkeita on valmistumassa tai suunnittelupöydällä. Vuonna 2025 Vähäjärven koulun kampuksen alue valmistuu kokonaisuudessaan, ja koululla sijaitsevan Pirkkala-salin käyttö päästään aloittamaan toden teolla. Pakkalankulmalla aloitetaan Kalliomäen koulun rakentaminen.

Tammikuussa valmistuu odotettu esiselvitys Partolaan aiotusta uimahallista. Uimahallin mahdollisesta rakentamisesta on tarkoitus päättää ensi vuonna.

Tulossa on myös useita infrastruktuurin parannuksia ja katuverkkojen rakentamista. Näistä suurimpiin kuuluu Killonvainiontien rakentamisen aloittaminen.

”Kunnan tulevia kasvusuuntia ovat joukkoliikennekäytävä ja ohitustien eteläpuolinen alue.”

Marko Jarva

Isoja tulevaisuuden kaavoituskohteita ovat kunnan alueet, jotka sijaitsevat moottoritien eteläpuolella. Niihin on luvassa niin yritys- kuin asuinalueita.

”Kunnan tulevia kasvusuuntia ovat joukkoliikennekäytävä ja ohitustien eteläpuolinen alue”, Jarva linjaa.

Soukonlahdessa ja Kyöstillä jatketaan ensi vuonna asuinkerrostalo- ja townhouse-tonttien luovutuksia. Hiihtäjiä puolestaan ilahduttanee ehdotus oman latukoneen hankkimisesta kuntaan.

PIRKKALAN väestö kasvaa ensi vuonna noin 290 asukkaalla eli noin 1,3 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä asukkaita on arvion mukaan 21 550.

Verotulojen ennakoidaan nousevan 6,9 prosenttia eli 61,8 miljoonaan. Kunnallisveroprosentti pidetään ennallaan 7,9 prosentissa.

Kunnan lainakanta on kasvamassa 6,7 miljoonalla eurolla. Uutta lainaa kunta ottaa esityksen mukaan 25 miljoonaa euroa, ja vanhoja maksetaan takaisin 18,3 miljoonaa. Talousjohtaja Ruokonen pitää lainakantaa maltillisena.

Uusia kuluja tulee, kun työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle vuoden alussa. Uudistus kasvattaa kuntien rahoitusta, mutta rahoitus ei kata täysimääräisesti siirtyviä kustannuksia. Samaan aikaan työllisyysalueet aloittavat toimintansa. Pirkkalan kunta on osa Tampereen seudun työllisyysaluetta.

Tuloja odotetaan esimerkiksi yritysalueiden maanmyynneistä.

RAKENNUSALAN alho on näkynyt Pirkkalassa uusien asuintalojen rakennushankkeisiin anottuina lykkäyksinä. Jarva ja Ruokonen eivät usko, että hidastukset uusien kerrostalojen rakentumisessa estävät kunnan väkilukua kasvamasta ennusteiden mukaisesti. Jarva pitää selvänä, että voimakas muuttoliike Tampereen kaupunkiseudulle jatkuu edelleen.

”Oletus on, että taloudessa on nousukausi alkamassa, vaikka se vaikuttaakin rakentamiseen viiveellä. Ne kunnat, jotka ovat siinä kohtaa valmiita kaavoituksessa, saavat pientä etua muihin nähden. Asuntojen kysyntä ei ole kadonnut mihinkään, ihmiset eivät vain ole uskaltaneet tehdä päätöksiä”, Jarva sanoo.

Talousarvioesitys vuodelle 2025

Verotulot 61,8 miljoonaa euroa (6,9 prosenttia suuremmat kuin talousarviossa 2024). Kunnallisvero 49 milj. (+8,9%), kiinteistövero 7,3 milj. (+4,3%), yhteisövero 5,5 milj. (-5,2%).
Tuloveroprosentti 7,9.
Valtionosuudet 16,2 milj. (+4%).
Lainakanta kasvaa 6,7 milj. Vuoden 2025 lopussa lainaa on n. 4200 euroa asukasta kohden.
Tilikauden alijäämä 69 000 e.
Poistot n. 12 milj.
Investoinnit yht. 18,2 milj.