VALTUUSTO hyväksyi viime viikolla Killon uuden asemakaavan. Se tuo asukkaille mahdollisuuden reiluun lisärakentamiseen.
Samalla kuitenkin halutaan säilyttää perinteisten harjakattoisten rintamamiestalojen alueen miljöö. Tämä tuo reunaehtonsa siihen, kuinka lisärakennusoikeus voidaan toteuttaa.
Killoon voi useimmille tonteille rakentaa nykyisen talon mallisen toisen erillisen asuinrakennuksen. Joillain tonteilla mahdollista on vain lisäsiiven teko nykyiseen taloon. Tämä syystä, että katujulkisivussa halutaan säilyttää perinteisen omakotialueen rytmi ja joillakin tonteilla lisärakennusta ei ole mahdollista sijoittaa näkymään luontevasti.
Hiukan samasta syystä tonteille sallitaan vain yksi liittymä. Tämä tuo omat mausteensa tontin yhteiseloon, varsinkin jos uudessa talossa ei asu velipoika tai muu tuttu.
Kaavaa valtuutetuille esitellyt kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen totesi, että Killoon on etsitty kaavan avulla maksimaalinen rakennusoikeus suojelutarve huomioiden. Jääskeläinen sanoi, että hyvin säilyneellä 40-50-lukujen omakotialueella on oikeasti suojeluarvoa.
Jalostuisiko aivan kaavamerkinnäksi asti nykyperheiden vähimmäisvaatimus omakotitontille: pihaan on talon lisäksi mahduttava trampoliini ja kaksi autoa (Tra2a)
Puheenvuoroja käyttäneet valtuutetut vaikuttivat varsin tyytyväisiltä aikaansaannokseen, jota on jumpattu niin päättäjien kuin viranhaltijoiden pöydillä.
KAAVOITUSJOHTAJA muistutti valtuustolle, miten asuinalueiden synty ja muoto ovat liittyneet eri aikakausien erilaisiin tarpeisiin. Kun Killoa rakennettiin, ihmisille oli tärkeää, että tontille mahtui iso vihannesmaa perunapeltoineen oman perheen ruokkimiseksi.
Asuinneliöiden suhteen ei oltu niin vaativaisia, oli totuttu asumaan isolla porukalla pienissä tiloissa.
Siitä voisi vetää aikajanan nykypäivään. Killossa asukkaat ovat vaatineet mahdollisimman suurta rakennusoikeutta. Jalostuisiko aivan kaavamerkinnäksi asti nykyperheiden vähimmäisvaatimus omakotitontille: pihaan on talon lisäksi mahduttava trampoliini ja kaksi autoa (Tra2a).
