Olen myös ollut erikseen yhteydessä pormestariin, jolta sain ajantasaisen tilannekatsauksen. Tässä kuitenkin pari edustavaa otosta kommenteista, jotka olen saanut palautteena asukkailta syksyn kirjoituksiini:
”Tilanne on nyt vaan sellainen, että ratikkaa ei pysäytä mikään. Ei rahapula, ei kaavoitus, ei kuntalaisten mielipide, ei järkevät perustelut. Sitä paitsi valtio osallistuu kustannuksiin. Sehän ei ole keneltäkään pois, kun valtio maksaa” ja ”Ratikkaa vastaan puhuvat faktat ohitetaan”.
Tutkijoiden mukaan keskeisiä elementtejä, joiden varaan kunnallisen itsehallinnon tulisi perustua, ovat yhteisöllisyys, paikallisuus, kansalaisyhteiskunta sekä sopeutuminen muuttuviin ja monimutkaisiin olosuhdetekijöihin. Näitä kysymyksiä on kuitenkin jatkuvasti tarkistettava ja päivitettävä toimintaympäristön muutosten takia. Niiden ottaminen huomioon tulisi myös olla lähtökohtana siinä, miten kuntia kehitetään. Kuntien itsehallinnon oikeutuksen kannalta on olennaista, kykenevätkö asukkaat kunnan kautta toteuttamaan omia paikallisia valintojaan (perustuslaki 121 §) vai viedäänkö meitä kuntalaisia kuin kuoriämpäriä.
1) Sähköbussi on tutkitun tiedon pohjalta parempi kuin ratikka.
2) Kestävä kasvu syntyy tutkimustyöstä ja uusista innovaatioista, jollaista sähköbussi ja ajan saatossa vetybussi edustavat.
3) Kunnallisen itsehallinnon ja pormestarikunnan idea eivät Pirkkalassa toteudu. Demokratia ja avoimuus onnahtelevat, kun pitäisi puhua eri joukkoliikennevaihtoehdoista. Tämä asia on korjattava, kun suunnitellaan tulevaisuuden Pirkkalaa! Tampere on aikanaan tehnyt ratikkapäätöksensä ilman Pirkkalaa 2010-luvun tiedoilla.
Tänä päivänä poliittinen johtaja edistää kunnallista demokratiaa antamalla kasvot toiminnalle ja päätöksenteolle. Johtajan tehtävä on edistää vuorovaikutusta ja kunnallista avoimuutta. Yhteisöllisyys kansalaisyhteiskunnassa syntyy yhteistyöstä kuntalaisten kanssa.
Jaakko Pitkänen
hallintotieteiden tohtori, filosofian maisteri
Toivio, Pirkkala