– Korjaussarjassa on 35 pykälää, joista neljää ehdotetaan sovellettavaksi vasta 1.1.2026. Eduskunta käsittelee tätä korjaussarjaa ja voi päättää niiltä osin asioista, miten parhaaksi katsoo. Jos eduskunta ei esimerkiksi saisi käsiteltyä korjaussarjaa ennen vuoden vaihdetta, rakentamislaki tulisi voimaan ilman muutoksia, Martinkauppi teroittaa.
– Kuitenkin vielä jää tulkinnan varaa, ja tulkintojen oikeellisuutta tullaan arvioimaan oikeusasteissa, Mäenpää ennakoi.
Mitä ajatellaan kuntakentällä?
– Aikataulu nähdään haasteelliseksi. Lakia täydentävien asetuksien valmistelu on kesken, ja lopulliset asetuksien sisällöt tiedetään todennäköisesti vasta joulukuussa. Lakia tulee soveltaa tammikuussa ja tieto, miten tulee soveltaa, saadaan siis joulukuussa, Mäenpää kertoo.
– Kuntien rakennusjärjestykset ja taksat tulee uusia. Korjaussarjassa on esitetty muutoksia, joilla on vaikutusta myös näiden laadintaan. Asiakirjoja on vaikea laatia, kun ei ole tietoa, miten lakimuutos etenee, Mäenpää lisää.
– Myös luvasta vapautettu rakentaminen tulee aiheuttamaan haasteita. Rakentamisessa tulee noudattaa määräyksiä, jotka eivät ole välttämättä kaikkien tiedossa. Voidaan esimerkiksi rakentaa vahingossa liian lähelle naapurin rajaa, Mäenpää jatkaa.
Mikä sitten on uuden lain ydin? Rakentamislupaa haetaan 1. tammikuuta 2026 alkaen suunnitelmamallilla tai koeluettavassa muodossa. 1. tammikuuta 2026 alkaen rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava ilmastoselvityksessä.
Mikä näkyy selvimmin tavallisen kuntalaisen arjessa?
Mäenpää kiteyttää, että rakentamislaissa määrätään kahdeksasta lupaa edellyttävästä toimenpiteestä. Muutoin lupakynnys määräytyy kunnan rakennusjärjestyksessä.
– Se, ettei alle 30 neliön rakennuksen muun kuin asuinrakennuksen rakentaminen edellytä lupaa ei tarkoita, etteikö määräyksiä tulisi noudattaa. Tämä tuntuu olevan epäselvää, Mäenpää kertoo.
– Rakentamisluvan käsittelyyn on esitetty korjaussarjassa käsittelyaikaa 1. tammikuuta 2026 alkaen. Vaarana on, että tämä tulee viemään jouston, mikä ei ole toivottavaa, Mäenpää sanoo.
– Rakennusjärjestys tulee päivittää, palveluhinnasto muuttuu, toimivaltaan liittyvät delegoinnit sekä ohjeistukset ja lupahakemuspohjat tulee myös päivittää, Rautanen listaa.
Rautasen mielestä tervetullut muutos on yksi lupamuoto: rakentamislupa, joka korvaa nykyiset lupamuodot.
– Rakennuslupa, toimenpidelupa ja ilmoitusmenettely poistuvat, Rautanen tarkentaa.
Rautasen mukaan haasteita aiheuttaa, että lakipaketti on edelleen keskeneräinen.
– Lakia täydentävät asetukset ovat kesken tai osin aloittamatta. Oikeuskäytäntöjä ei ole uuden lain tulkinnoista, vaan niitä saamme vasta muutamien vuosien päästä, Rautanen kertoo.
– Airbnb-säädökset selkeytyvät. Lakiuudistuksen myötä tulevat asetusuudistukset, joiden pitäisi selkeyttää tulkintoja. Luvanhausta vapautetut rakennukset merkitsevät rakennusvalvonnan työmäärän näennäistä vähenemistä. Luvanhausta vapautetut rakennukset lisäävät rakennusvalvonnan työmäärän jälkivalvontaa. Esille nousevat määräysten vastaiset rakennukset, Kinnunen pohtii.
– Lupien käsittelyaikatakuu aiheuttaa pahimmillaan lupapäätösten laadun laskua, ja siitä aiheutuvan muutoksenhaun lisääntymistä, eli rakennusvalvonnan työmäärä lisääntyy. Lakipykälien tulkintaongelmia ilmenee varsinkin, kun ei ole olemassa mitään uuden lain mukaista oikeuskäytäntöä. Tulkinnat tulevat vaihtelemaan kunnittain kuten nykyäänkin, Kinnunen miettii.
– Hallinnollista taakkaa kevennetään, byrokratiaa karsitaan ja viime kaudella säädettyyn lakiin jääneet selkeät korjaustarpeet ja virheet korjataan, Kiuru tarkentaa.
– Viranomaisten valitusoikeutta ollaan rajaamassa, mikä keventää rakennuslupaprosessia ja poistaa viranomaisten keskinäisiä valituksia toistensa ratkaisuista, Kiuru lisää.
Kiurun mukaan rakentamisluville tuleva kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu sujuvoittaa rakentamishankkeita niin yksittäisen pientaloa rakentavan perheen kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta.
– Erityisesti kasvukaupungeissa lupien pitkät käsittelyajat ovat olleet rakentamisen hidaste, Kiuru huomauttaa.
– Rakentamislain uudistus on laaja kokonaisuus. Jo hyväksyttyyn rakentamislakiin on tehty pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukainen korjaussarja, joka oli keväällä lausuntokierroksella. Kunnilla on asiasta erilaisia näkemyksiä, Ovaska huomauttaa.
Ovaska sanoo, että muutos on iso.
– Kolmen vuoden siirtymäajan aikana rakennusalan yritykset joutuvat muuttamaan totuttuja toiminta- ja suunnittelutapojaan. Tämä tulee vaatimaan paljon aikaa ja vaivaa. Järjestelmät saattavat vaatia uudistamista, Ovaska miettii.
Ovaska korostaa, että uudistus on kuitenkin tarpeellinen.
– Uuden rakennuslain tavoitteet ovat hyvät. Luvitusta on tarkoitus sujuvoittaa, ja lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostaa, Ovaska tarkentaa.
– Omalle pihalle rakentaminen helpottuu, byrokratia toivottavasti vähenee ja suomalaiset säästävät lupamaksuissa, Ovaska listaa.
Ovaskan mielestä olisi hienoa, että rakennuslain myötä vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus voitaisiin muuttaa vakituiseen asumiseen helpommin.
– Toki kunnat voivat olla hankalia myöntymään tähän jatkossakin. Joissakin pirkanmaalaisia kunnissa tämä on palautteen perusteella ollut isompikin ongelma, Ovaska tietää.
Ovaskan mukaan tavoitteena on myös pienentää rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä sekä pidentää rakennusten elinikää.
– Tekniikka, vaatimukset ja ympäristöasiat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten täydellistä laista ei voida saada. Luulen, että tämä on melkoinen ongelma. Kuka osaisi kiteyttää kokonaisuuden? Turkkinen kysyy.
Turkkinen ounastelee, että yhteiskunnassamme on nyt aika iso paine saada laki voimaan, vaikka siinä onkin vielä paljon liikkuvia osia.
– Toivon, että toimet ovat sopivia. Suomalaisessa kulttuurissa on ollut rima korkealla verrattuna moneen muuhun EU-maahan. Pelkään, että säätämällä liikaa voi tulla ongelmia esimerkiksi siihen, että rakentaminen ja asuminen kallistuu entisestään. Se on kestämätön tie, Turkkinen herättelee.
Turkkisen mielestä lain pitäisi sujuvoittaa ja nopeuttaa rakentamisen lupaprosesseja.
– Nyt neljä kuukautta on kaupungeissa yleinen aika lupaprosessin kestolle siitä päivästä, kun lupa-aineisto on täydellinen. Vaatimukset aineiston laadulle kasvavat digitalisuuden muodossa ja siinä, että lupa-asiakirjat pitää olla oikein. Uudet toimintatavat hakevat alussa uomiaan, Turkkinen näkee.
Turkkinen odottaa prosessien nopeutumista.
– Hiilineutraaliuden tie on välttämätön kestävän kehityksen kannalta. Kuitenkin meidän tulee turvata ja pitää kansallinen kilpailukyky, asumisen hinta ja reunaehdot tavallisille ihmisille realistisina. Digitalisuus, kestävä kehitys ja tie vähähiiliseen, hiilineutraaliin rakentamiseen ovat tulevaisuutta, Turkkinen teroittaa.
