EUROVAALIT käydään tänä vuonna poikkeuksellisessa tilanteessa, kun Euroopan mantereella soditaan jo kolmatta vuotta. Samalla paineita EU:ta ja sen yhtenäisyyttä kohtaan tuovat siirtolaisten käyttö pelinappuloina unionin rajoilla sekä kysymykset yhteisvelasta ja ilmastotyöstä.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU on antanut Ukrainalle taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea yli 88 miljardilla eurolla ja julistanut pysyvänsä Ukrainan tukena niin kauan kuin on tarpeen. Tulevaisuuden europarlamentaarikot joutuvat tai pääsevät ratkomaan, kuinka kauan tukea todellisuudessa aiotaan jatkaa ja millä keinoin, jos sota ei osoita loppumisen merkkejä. Millainen rahallinen ja inhimillinen hintalappu sodalle voidaan asettaa?
Mikään puolue ei Ylen vaalikonevastausten mukaan kannata riemuiten EU:n uuden yhteisvelan ottoa, mutta kysymys on silti polttava. Vaalien jälkeen unionin oletetaan ottavan uutta yhteisvelkaa esimerkiksi Ukrainan tukemiseen, Euroopan puolustukseen ja vihreän siirtymän edistämiseen. Kannattajat pitävät tavoitteita tärkeinä, kun taas vastustajat pelkäävät velkapäätöksen johtavan rahahanojen liian helppoon aukeamiseen jatkossakin.
Ilmastonmuutoksen on ennakoitu jäävän vaaleissa sotilaallisen turvallisuuden varjoon, vaikka edessä lienee jälleen yksi ennätyksiä rikkova hellekesä Euroopassa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat huomioi pääkirjoituksessaan, että ilmastonsuojelijoiksi profiloituvia ehdokkaita on suomalaisille tarjolla melko vähän.
