–Entistä enemmän kunnan menestyminen kietoutuu elinkeinoelämän ja paikkakunnan vetovoimaisuuden varaan, jossa työpaikat näyttelevät isoa roolia. Lisäksi asuinalueiden ja matkailun vetovoimaisuus on tärkeä asia, Kuntaliiton elinvoimajohtaja Jarkko Huovinen linjaa.
Hänen mukaansa kunnan elinvoimarooli näkyy toisaalta maankäytössä ja toisaalta ammatillisen koulutuksen ohjauksessa. Tärkeitä kunnalle ovat myös yrityspalvelut ja vuoden 2025 jälkeen myös työllisyyspalvelut.
–Lähtökohtaisesti on tartuttava ongelmiin, jotka rajoittavat kasvua ja kehitystä tai elinvoimaisuuden ylläpitämistä. Jokaisella alueella nämä haasteet ovat tietenkin erityyppisiä, Huovinen toteaa.
Esimerkiksi, jos alueella olisi vetovoimaa yritysten näkökulmasta, mutta niille ei löydy tontteja, se on pullonkaula, johon pitää tarttua. Lisäksi, jos yritykset eivät saa työvoimaa niin voidaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen kytkentää yrityksiin. Voidaan myös tukea yrityksiä kansainvälisten rekrytointien tekemisessä TE-palvelujen avulla.
Jatkossa perusopetus ja varhaiskasvatus ovat kunnan isoin toimialue. Mutta onko tältä alueelta löydettävissä kunnan elinvoimaa kasvattavia kehityskohteita?
Väistämättä haitta palveluiden saatavuuden heikkenemisestä vaikuttaa alueen vetovoimaisuuteen. Ehkä keskeinen kysymys on, saadaanko jotakin tilalle, jos fyysinen palvelupiste katoaa.
– Jos alueen yrityksillä on tarve rekrytoida työvoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta, pitää kysyä, onko olemassa esimerkiksi vieraskielistä varhaiskasvatusta tai koululinjaa, jotta kansainväliset perheet pääsevät arkeen kiinni, Jarkko Huovinen antaa esimerkin.
Lisäksi, jos perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelut ovat kunnossa ja hyvin saavutettavissa, se ohjaa myös kotimaisten lapsiperheiden sijoittumista. Perheiden on vaikea asettua alueille, jossa nämä palvelut ovat kovin kaukana.
Kunnilla on myös lähes poikkeuksetta omia elinkeinoyhtiöitä, jotka houkuttelevat alueelle uusia yrityksiä ja tekevät tonttikauppoja. Näiden yhtiöiden rooli voi tulevaisuudessa korostua, koska ne ovat usein jo valmiiksi mukana ylikunnallisissa yhteistyörakenteissa.
– Kyseessä on organisointimuoto, joka on kilpailukykyinen määrätyissä tilanteissa ja määrättyjen palvelujen osalta. Mutta jos taas ajatellaan TE-palveluita, niin siellä on palveluita, joita ei voida toteuttaa yhtiömuodon kautta, koska joudutaan tekemään päätöksiä virkavastuulla, Huovinen muistuttaa.
Jatkossa korostuu kokonaisnäkemys siitä, millä keinoilla alueilla voidaan tukea yritystoiminnan edellytyksiä.
– Ne voivat olla maankäyttö- ja lupakysymyksiä tai yhteensovittamisen kysymyksiä. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoima voivat luoda edellytyksiä tietyntyyppiselle kasvulle. Pitää tiedostaa, että jos esimerkiksi suljetaan ovia tuulivoimalta niin silloin selkeästi rajataan joku kasvun kanava pois, Jarkko Huovinen miettii.
Kuntien elinkeinoyhtiöt tietävät, minkä tyyppisiä tarpeita esimerkiksi työvoimapuolella on tulossa. Sieltä viesti kulkee myös ammatillisen koulutuksen ohjaamiseen.
– Määrätyllä tapaa tämä yhteys ei ole vain kehittämistyötä yritysten kanssa, vaan se on myös viestin viemistä maankäyttöön ja koulutuksen suuntaamiseen. Jatkossa korostuu nykyistä kokonaisvaltaisempi näkökulma, Huovinen toteaa.
Näyttää siltä, että jo lähitulevaisuudessa syrjäisimmillä alueilla lakkautetaan terveysasemia, vuodeosastoja, neuvoloita ja muita sote-palveluita. Ja vaikka päätös lakkautuksista tehdään hyvinvointialueilla, niin lähes aina mainehaitan kärsii kunta.
– Väistämättä haitta palveluiden saatavuuden heikkenemisestä vaikuttaa alueen vetovoimaisuuteen. Ehkä keskeinen kysymys on, saadaanko jotakin tilalle, jos fyysinen palvelupiste katoaa. Missä määrin pystytään tukemaan sellaisia rakenteita, jotka ratkaisisivat nämä haasteet. Puhutaan siis lähinnä etäpalveluista, jotka eivät kuitenkaan ratkaise niitä tapauksia, joissa pitää mennä fyysisesti paikalle, Jarkko Huovinen miettii.
