Varsinaisesti hyötyeläinten pitämiseen omassa pihassa ei ole estettä, kunhan huolehtii lakisääteisistä velvoitteista, joita eläintenpitäjän tulee noudattaa.
Etukäteen on mietittävä samanlaisia asioita kuin mitä tahansa eläintä hankittaessa.
– Eläinten hoitajan pitää olla perehtynyt eläinlajiin, jotta hän tietää sen hyvinvointiin ja pitoon liittyvät vaatimukset ja osaa ruokkia sitä. Ihan pelkällä ruoholla ne eivät siellä pärjää. Lisäksi lammas on laumaeläin, jota ei tulisi pitää yksin, muistuttaa Ruokaviraston erityisasiantuntija Taina Mikkonen.
– Jos vaikka ottaisi kesäksi lampaita laiduntamaan pihalle, silloin piha-alue katsotaan pysyväksi eläimen pitopaikaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että siellä pitää olla jatkuvasti saatavilla hyvälaatuista, puhdasta vettä. Lisäksi pitää olla riittävästi säänsuojaa sateelta, tuulelta ja paahteelta. Säänsuoja voi olla esimerkiksi katettu kolmiseinäinen rakennus.
Myös eläimen pitopaikan turvallisuutta on arvioitava.
– Aidat on rakennettava niin, etteivät eläimet pääse vahingoittamaan itseään, eivät pääse liikenteen alle, tai esimerkiksi koirat eivät pääse niitä jahtaamaan ja tämäntyyppisiä vaatimuksia, Mikkonen luettelee.
Rakennuspaikan sijainti kaupungin alueella ja hankkeen suuruus ja vaikuttavuus ratkaisevat mahdollisen rakentamisen luvantarpeen.
– Lain mukaan rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa, jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta, selvittää Oriveden kaupungin II rakennustarkastaja Esko Mäntysaari.
Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti Ruokaviraston verkkosivuilla tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kesälampaiden ottajaa.
– Omistaja on varmasti niistä vastannut, mutta siinä vaiheessa, kun eläimet siirretään toiseen pitopaikkaan, täytyy tehdä ilmoitus rekisteriin, että eläimen pitopaikka muuttuu, Mikkonen toteaa.
Hänen mukaansa asemakaava-alueella on hyvä ottaa yhteyttä myös terveydensuojeluviranomaiseen.
– Esimerkiksi kanojen ja kukkojen osalta taajama-alueella ongelmaksi saattaa osoittautua se, että ne pitävät ääntä. Kukko saattaa iloisesti aamuyöstä herätellä, toteaa Mikkonenkin.
Mäntysaari muistaa tapauksen, jossa kanojen ja kukon pitäminen aiheutti naapurille häiriötä ja lopulta terveystarkastajat kävivät mittailemassa ääniä.
– Näissä asioissa on monta monessa, kun toiset haluavat eläimiä ja toiset eivät missään tapauksessa. Kanssaihmisten huomioiminen olisi kuitenkin tässäkin tärkeää. Pääasia on, että kaikilla olisi hyvä asua, Mäntysaari sanoo ja lisää vielä, ettei kaavamääräyksissä yleensä eläinten pitoa ole suoranaisesti kielletty.
Lain mukaan kiinteistöä, rakennusta ja huoneistoa ei kuitenkaan saa käyttää siten, että se aiheuttaa naapureille kohtuutonta haittaa.
Muistilista kesä- ja lemmikkilampaiden pitäjälle
- Rekisteröi pitopaikka ja eläintenpitoilmoitus sähköisessä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä tai ilmoita niistä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
- Asemakaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen ja tarvittaessa rakennusvalvontaan.
- Tutustu lampaita koskeviin eläinsuojelusäädöksiin.
- Huolehdi eläinten terveydestä ja torju eläintauteja.
- Pidä kirjaa eläinten lukumäärästä ja niille annetuista lääkkeistä.
- Tutustu teurastus- ja lopetusohjeisiin. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun eläimen voi hävittää.
Lähde: Ruokavirasto
