– Tämän vuoden trendikasveja ovat kapeakasvuiset puut: pilaritervaleppä, pylväshaapa ja -pihlaja, kartiomaiset lehmukset, marjatuomipihlaja sekä pylväshieskoivu. Pensaista trendaavat helpot sekä monipuoliset angervolajikkeet. Köynnösten kuningas on pitkäikäinen köynnöshortensia.
– Pienille tonteille halutaan korkeutta ja pientä varjoakin. Pilaripuut eivät peitä, eivät varjosta koko pihaa eivätkä mene naapurin tai kadun puolelle. Niistä pystyy tekemään jopa aitoja.
Pensas- ja havukasvien suosiota selittää osaltaan helppohoitoisuus verrattuna vaikkapa nurmikkoon, jota Pihkoluoma pitää puutarhan työläimpänä hoidettavana.
– Pensaita ei tarvitse leikata edes joka vuosi, mutta nurmikkoa pitää vähintään kerran viikossa. Trendinä on, että massaistutuksilla korvataan nurmikoita.
– Ihmiset ovat myös vihdoin alkaneet sisäistää ajatusta monimuotoisesta ja kerroksellisesta puutarhasta – siitä, että ollaan luonnon kanssa symbioosissa. Puutarhoista ei tehdä steriilejä vaan dynaamisia, Pihkoluoma miettii.
Dynaamisuudella tarkoitetaan, että puutarhaan istutetaan useita paikalle otollisia lajeja, jotka hakevat itse voimasuhteensa luonnollisesti. Sitä saatetaan jonkin verran säädellä ja hallita, mutta parhaiten juuri siinä menestyvien lajien annetaan levitä, ja jotkut voivat kuihtuakin.
– Suomalaiset ovat oppineet nauttimaan puutarhoistaan ympäri vuoden. On tehty puolilämpimiä tiloja, ja kun ikkunasta kesät talvet katsellaan ulos, jo puutarhan perustamisvaiheessa on hyvä ottaa talvi huomioon, Pihkoluoma muistuttaa.
Puut ja pensaat toimivat myös puutarhan ympärivuotisina koristeina. Moni niistä vaihtaa väriään vuodenaikojen mukaan, ja havukasvitkin voidaan loihtia valoilla ja muilla koristeilla hyvinkin näyttäviksi.
Yhä useampi keväisin pihansa johonkin kolkkaan niittykukkien siemeniä, jotta pörriäisillä olisi ruokaa keski- ja loppukesästäkin.
– Puutarhasta on tulossa kaksi- tai kolmiportainen. Lähellä oleskelualuetta se on hyvin hallittu, ja sitten tulevat puolihallittu ja lopuksi lähes luonnontilainen alue.
– Jos halutaan pitää nurmikkoa, on järkevää jättää se mahdollisimman isoksi ja muodoltaan selkeäksi. Silloin se on helpoin hoitaa vaikka robottileikkurilla, joka vapauttaa aikaa muuhun tekemiseen, Pihkoluoma suosittelee.
– Nykyään rakennetaan niin isoja terasseja, että ne vaatisivat lähelleen kasvillisuutta, joka auttaisi niitä sopeutumaan ympäristöönsä.
Uudelleen muotiin tulleista kasveista esimerkiksi Pihkoluoma nostaa pajut, joista löytyy hyvin monen kokoisia ja -värisiä versioita, jotka eivät leviä juuriversoista hallitsemattomasti.
– Pajukasvit ovat pölyttäjille valtavan tärkeitä silloin, kun niillä ei ole muita ravintokasveja vielä tarjolla.
Vuoden 2020 keväällä valloilleen päässeen koronapandemian yksi erityispiirre oli, että yhtäkkiä ihmiset satsasivat puutarhoihinsa sekä aikaa että rahaa selvästi entistä enemmän. Sen seurauksena Pinsiön taimistoltakin jotkut suosikkituotteet loppuivat.
– Kaikkea meni, mutta ehkä hyötykasvit korostuivat jonkin verran. Täydennysistutuksia, marjatarhoja sekä kasvimaita tehtiin, terasseja rakennettiin ja niiden ympäristöä laitettiin kuntoon.
– Ihmisillä oli ollut tarpeita jo pidemmän aikaa, mutta puutarhaan ei ollut ehditty panostaa, ja yhtäkkiä patouma ryöpsähti, Sami Pihkaluoma muistelee.
– Koronavuosina säätkin sattuivat suosimaan puutarhakauppaa, mutta kolmena viime kesää paremminkin päinvastoin. Hyötykasvien, esimerkiksi makeasinikuusaman, mustikan, tyrnin ja hedelmäpuiden myynnissä tuli selvin kysynnän räjähtämisen jälkeinen laakso, jonka uskon rupeavan tasaantumaan.
– Tänä vuonna nousussa ovat luontaisesti ruven kestävät omenalajikkeet, Pihkoluoma kertoo.
Pari vuotta jatkunut rakennusalan lama heijastuu luonnollisesti puutarha-alallekin. Uusia pihoja perustetaan vähän, mutta pienempiä täydennysistutuskauppoja tehdään normaaliin tahtiin.
Ammattilaisellekin on Pihkoluoman sanoin ”tuhannen taalan kysymys”, mistä puutarha-alan trendit alkavat.
– Se on monen tekijän summa. Maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten ilmastonmuutos sekä pölyttäjäasiat vaikuttavat. Suomalaiset ovat hyvin tietoisia ympäristöasioista.
– Joku keksii jonkin jutun ja alkaa tehdä sitä, mutta koskaan ei tiedä, mikä juttu nousee pinnalle. Koronakeväänä Maikkarin uutisten loppukevennyksessä oli kuva Helsingin kirsikkapuistosta, ja rusokirsikan kysyntä lähes tuhat kertaistui, Pihkoluoma sanoo.
Puutarhaliikkeessä neuvotaan mielellään asiakasta, jos tämä osaa kertoa toiveistaan ja näyttää esimerkiksi valokuvan pihastaan. Varsinkin se, miten aurinko paistaa puutarhaan, ja millainen maaperä siinä on, antaa jo tärkeää osviittaa.
– Kuka pystyy sanomaan, mikä on oikein? Jos näemme asiakkaan toiveissa selvän ristiriidan, voimme mainita siitä, mutta emme voi estää häntä kokeilemasta. Mekin lyömme joskus päätä puuhun, Pihkoluoma naurahtaa.
Trendien hiipumiseenkin on useita syitä, joista kaikki eivät johdu kuluttajista. Esimerkiksi liljat vähenivät rajusti 1990-luvulla liljakukkotuholaisen takia. Tuholaistorjunnan rajoitukset ovat tiukentuneet, ja usein torjunta on tehtävä käsin.
