PIRKKALAN valtuusto kokoontuu 24. huhtikuuta päättämään, onko Pirkkala mukana raitiotien laajentamisen toteutussuunnittelussa.
Mikäli päätös on myönteinen, lopullinen päätös rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä on määrä tehdä lokakuussa 2024.
Raitiotietä suunnitellaan laajennettavaksi Tampereella Taysilta Linnainmaalle ja toisaalla linja-autoasemalta Hatanpään ja Härmälän Nuolialantien läpi Pirkkalan keskustaan Suupalle.
Pirkkalassa kakkosvaihtoehtona on ulottaa raitiotie vain Partolaan lähelle Tampereen kuntarajaa.
Päättäjät ovat saaneet parin viime kuukauden aikana runsaasti tietoa hankkeen taloudellisista ja muista vaikutuksista. Erityisesti kustannustieto on kiinnostanut.
Pirkkalaisen saamien tuoreiden arvioiden mukaan Pirkkalan kunnan kulut joukkoliikenteestä olisivat ratikka-aikana 10,2 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli ratikka ulotetaan Suupalle kuntakeskukseen asti.
Summa sisältää kahden miljoonan euron liikennöintikulut ja 8,2 miljoonan euron infravastikkeen. Viime mainittuun kuuluvat investointiin liittyvät kulut 40 vuoden ajalle suunnitellusta lainanhoidosta kaluston huoltoon.
Kustannus olisi noin yhdeksän miljoonaa euroa korkeampi kuin mitä Pirkkala on käyttänyt tähän asti joukkoliikenteeseen.
Bussiliikenteen nettokulut ovat olleet Pirkkalalle viime vuosina noin miljoonan euron luokkaa. Vuonna 2022 nettokulut olivat 1,4 miljoonaa euroa pandemian vähentämien lipputulojen ja kustannusnousun takia.
Tampere on laskenut oman infravastikkeensa olevan raitiotieverkossaan 42,9 miljoonaa euroa vuonna 2029, mikäli laajennukset toteutuvat.
Hankearvioinnit ovat teettäneet Pirkkala ja Tampere ja ne on tehty kuntatalouden ja valtion väyläviranomaisen ohjeiden mukaisesti.
TOTEUTUSSUUNNITTELUN kustannukset on nekin arvioitu. Kokonaiskulut ovat arvion mukaan 13,5 miljoonaa euroa, josta Pirkkalan 37 prosentin osuus tekee viisi miljoonaa euroa.
Kun tästä vähennetään odotettu 30 prosentin valtionosuus, toteutussuunnittelu maksaisi Pirkkalalle nettona noin 3,5 miljoonaa euroa.
TAMPEREEN kaupunginhallitus kokoontuu maanantaina päättämään toteutussuunnittelun aloittamisesta. Kaupunginhallitukselle esitetään, että kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy siten, että rakentamisesta on mahdollisuus päättää lokakuussa 2024.
Päätöksessä painotetaan, että rakentamista ei tuoda päätettäväksi, mikäli valtion rahallisesta osallistumisesta ei ole täyttä varmuutta.
Pirkkalassa kunnanhallitus linjaa kantansa ja toteutussuunnitelman käynnistämiseen 17. huhtikuuta ja esittää sen valtuustolle.
Alun perin asia oli määrä käsitellä kunnanhallituksessa jo ensi maanantaina 3. huhtikuuta yhtäaikaisesti Tampereen kanssa. Siirron syynä oli kantojen muodostamiseen tarvittu lisäaika.
PIRKKALAN kunnan kansliapäällikkö Jaakko Joensuu painottaa, että valtuusto tekee huhtikuussa päätöksen vasta toteutussuunnittelusta ja että varsinaisen rakentamispäätöksen aika on syksyllä 2024.
Joensuun mukaan toteutussuunnittelu, jos siihen edetään, tarjoaa vielä lisätietoa puolentoista vuoden kuluttua tehtävän rakentamispäätöksen pohjaksi.
”Toteutussuunnittelussa ovat mukana rakentajat ja heiltä saadaan sitova tarjous, joten kulut tiedetään tarkasti. Samaten tehdään vielä uusi hyötykustannuslaskelma. Päätös voidaan tehdä viimeisen tiedon pohjalta, joka silloin on”, Joensuu kertoo.
Raitiotien hyötylaskelmat ja muut arviot ovat monitahoinen yhtälö pitkällä aikajänteellä.
Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa ovat Pirkkalassa päättäjiä kiinnostaneet erityisesti kunnalle koituvat vuotuiset kustannukset ja toisessa korissa raitiotien tuoma maan hinnannousu.
Kiinteistötaloudellisten hyötyjen on hankesuunnitelmassa arvioitu olevan ratikkakunnassa 78 miljoonaa euroa enemmän kuin bussivaihtoehdossa vuoteen 2050 mennessä.
Joensuun mukaan raitiotien hinta-arvioissa on vielä liikkuvia osia, jotka voivat vielä muuttaa lopullista hintaa runsaastikin.
Rakentamisen hinta-arvio on tehty maanrakennuskustannusindeksin arvolla 130. Tämä on vuosikausiin korkein indeksin luku. Rakentaminen on ollut kallista johtuen monista seikoista sota mukaan lukien.
Joensuu toteaa, että muutamien vuoden takaisilla kustannusindekseillä arvioituna Pirkkalan vuosittaiset infrakulut olisivat runsaasti virallista nykyarviota alemmat.
”Jos rakentamispäätöksiä tehdään, hinta määräytyy vuoden 2024 lopun tason mukaan”, Joensuu sanoo.
Lainanhoitokuluihin puolestaan vaikuttaa korkotaso. Se on ollut vuosikausia lähellä nollaa, mutta hypännyt nyt korkealle.
”Päättäjille esitetyt hinta-arviot on tehty oletuksena 3,05 prosentin korkotaso”, Joensuu kertoo.
KUN arvioidaan hyötyjä, joita Pirkkala raitiotiestä saisi, on aikajana 50-100 vuotta ja kenttä hiukan epävarma. Voidaan arvioida euromääriä tai aineettomampia hyötyjä, joita raitiotiematkustaminen tuo asukkaille.
Hankesuunnitelma olettaa Pirkkalan kasvavan raitiotien myötä nopeammin kuin bussikuntana, sillä raitiotie houkuttaa varsilleen niin tuhansia yrityksiä kuin asukkaita. Arvion mukaan ratikka-Pirkkalassa olisi 42 000 asukasta vuonna 2050, bussi-Pirkkalassa asukkaita olisi 13 000 vähemmän.
Joensuun mukaan kunnan kasvuvauhti vaikuttaa ratkaisevasti myös siihen, kuinka raitiotien rakentaminen tuntuu Pirkkalan taloudessa.
”Kunnan nykyinen kasvuvauhtitavoite on 1,5 prosentin kasvu vuodessa. Raitiotien myötä kasvuarvio nousisi noin 2,5:een, maksimi on kolme prosenttia vuodessa. Kasvuvauhdilla on suuri vaikutus kokonaistalouslaskelmaan. Hanketalouden laskelmien mukaan rakentamisen alkuvuosina syntyy alijäämä, joka on kurottavissa umpeen myöhempinä vuosina”, Joensuu toteaa.
Joukkoliikenteen mahdollisia yhdeksän miljoonan euron vuosittaisia lisäkustannuksia voi verrata myös kunnan kokonaistalouteen. Pirkkala sai viime vuonna verotuloja noin 58 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 16 miljoonaa.
Pirkkalan tuloveroissa yksi prosentti tarkoittaa noin 5,2 miljoonaa euroa.
Tonttimyynnillä kunta voi saada miljoonia euroja vuosittain. Vastaavasti tontit voidaan vuokrata rakentajille, jolloin tulot ovat jatkuvia.
TALOUDELLISTEN numeroiden ulkopuolella raitiotie on ratkaisu, joka on katsottu yhdeksi osaksi nopeasti kasvavan kaupunkiseudun suuria linjanvetoja.
Tampereen kaupunginhallituksen ensi maanantain ratkaisuesityksen ensimmäinen perustelu on seudun yhteinen päätös, jonka mukaan kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään raitiotien varaan Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla, kun Nokian, Lempäälän ja Oriveden suuntia palvellaan lähijunilla.
