Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Tutkimusten mukaan noin neljännes nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ovat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus. Myös aikuisten mielenterveyden häiriöt ovat kasvussa. Vuositasolla mielenterveyden häiriöiden katsotaan aiheuttavan noin 11 miljardin euron kustannukset. Mielenterveyden haasteet ovat suurin sekä työelämästä että opiskelusta syrjäyttävä asia.
Nykyisenlaisessa, suorituskeskeisessä yhteiskunnassa nuoret joutuvat valtavien paineiden alle samalla, kun pitäisi tehdä itsenäisiä valintoja pitkälle tulevaisuuteen. Koronapandemia, Ukrainan sota sekä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat lisänneet entisestään nuorten pahoinvointia.
Nuorisopsykiatri Riittakerttu Kaltialan mukaan olemme epäonnistuneet monessa asiassa perheissä, kouluissa ja koko yhteiskunnassa. Osa nuorista elää ilman ystäviä ja harrastuksia. Osalla nuorista ei ole yhtään luotettavaa aikuista, jolta voisi saada apua ja tukea. Monet nuoret nukkuvat liian vähän. Sosiaalinen media täyttää elämän tuoden siihen lisää paineita ja ahdistusta siitä, että itsellä ei mene niin hyvin kuin toisilla näyttää menevän. Lapsille ja nuorille on lisätty koulussa omaa vastuuta oppimisesta ja erilaisista valinnoista.
Tarvitsemme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja nuorille. Palvelujen piiriin pitää päästä nopeasti. Mitä varhaisemmin avun piiriin pääsee, sitä pienemmin vaurioin nuori voi jatka normaalia kasvuaan.
Pelkkää psykiatrista hoitoa lisäämällä ongelma ei ratkea. Tarvitsemme myös koko yhteiskunnan asennemuutosta sekä perheiden, koulujen ja vanhemmuuden tarkastelua. Näemmekö lapset ja nuoret taakkoina vai tulevaisuuden rakentajina? Näemmekö oikeasti nuoret ja kuuntelemmeko heitä?
Hanna Holma
Aluevaltuutettu
Eduskuntavaaliehdokas (kesk.)