”Some on se, missä sattuu ja tapahtuu” – Pirkkalassa puututaan somehäirintään uudella keinolla

Pirkkalan kouluissa otettiin käyttöön palvelu, johon on tehty jo useita ilmoituksia häirintä- ja ongelmatapauksista sosiaalisessa mediassa.

Kirkonkylän koulun 4A-luokan oppilaat Alina Timonen (vas.), Kerttu Leppänen, Thomas Wallin ja Olivia Pitkänen ovat huomanneet, että sosiaalisen median palveluissa ja netissä saatetaan käyttäytyä ikävästi.

JUORUJA, pahanpuhumista, ilkeitä reaktioita, kurjia kommentteja, ikävää käytöstä tietokonepelaamisen yhteydessä…

Tällaisia kiusaamisen muotoja Pirkkalan Kirkonkylän koulun neljäsluokkalaiset Alina Timonen, Kerttu Leppänen, Thomas Wallin ja Olivia Pitkänen ovat havainneet netissä ja verkon sosiaalisissa medioissa. Kukaan heistä ei ole kertomansa mukaan joutunut nettikiusaamisen kohteeksi, mutta somepalvelujen nurjat puolet ovat nelikolle tuttuja.

Kirkonkylän koulun ja Hyrsingin koulutalon sekä Soljan lastentalon rehtorina toimiva Marianne Tammi vahvistaa, että somekiusaamisessa on kyse aidosta ilmiöstä.

”Valitettavasti. Se vain vähän muuttaa muotoaan, ja alusta vaihtuu. Pirkkalassa on Whatsappin kautta aika paljon kiusaamista: esimerkiksi jätetään ryhmän ulkopuolelle tai haukutaan ryhmässä. Valtakunnallisesti Snapchat on ilmeisesti se suurin alusta”, Tammi kertoo.

Somehäirinnän torjuminen otetaan Pirkkalassa vakavasti. Kunnan peruskouluissa otettiin lukuvuoden alussa käyttöön 3.–9. luokan oppilaille ja koulun henkilökunnalle suunnattu Someturva-palvelu, joka auttaa sosiaaliseen mediaan liittyvissä ongelma- ja häirintätilanteissa.

”Sosiaalinen media näkyy meidän arjessamme, vaikka lapset eivät koulussa somea käytäkään. Some on se, missä sattuu ja tapahtuu. Olemme joutuneetkin selvittelemään vapaa-ajalla somessa tapahtuneita juttuja”, Tammi kuvailee.

Someturva tarjoaa niin psykologista tukea kuin lainopillista neuvontaa. Ammattilaiset vastaavat rehtorin mukaan palvelun kautta tehtyihin ilmoituksiin rivakasti, ja apua saa ympäri vuorokauden anonyymisti.

Käytännössä palvelun asiantuntijat neuvovat, millaisiin toimiin ilmoitetuissa ongelmatapauksissa kannattaisi ryhtyä.

”Se on vastavuoroista. Sieltä ei tule pelkästään toimi näin -ohjetta, vaan he kysyvät, miten tämä meni ja oliko meidän ohjeestamme hyötyä.”

Thomas Wallin kertoo käyttävänsä puhelimen sijaan lähinnä tietokonetta. ”Kun mä pelaan, siellä on paljon ihmisiä, jotka kiroilevat”, hän kertoo.

SOMETURVASTA on kerätty Pirkkalassa kokemuksia kohta yhden lukuvuoden ajan. Tänä aikana ilmoituksia häirintä- ja ongelmatapauksista on kunnassa tehty noin 15.

Palvelun lakiasiantuntijat tekevät arvion, onko häirinnässä mahdollisesti kyse rikoksesta. Pirkkalassa rikoksen tunnusmerkistö on asiantuntijoiden saattanut täyttyä noin neljäsosassa ilmoitetuista tapauksista.

Tilastojen mukaan kunnassa yleisin mahdollinen rikosnimike on ollut kunnianloukkaus. Lisäksi palvelussa on käsitelty mahdolliseen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukseen ja identiteettivarkauteen liittyviä ilmoituksia.

Mahdollisen rikoksen tunnusmerkistön täyttävien tapauksien lisäksi rikoksen uhka on ollut asiantuntija-arvion mukaan Pirkkalassa hieman alle 50 prosentissa tapauksista. Rikoksen uhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa apua on saatu ennen sen eskaloitumista rikokseksi.

Vaikka kyse ei olisi rikoksesta tai sen uhasta, sosiaalisessa median tapahtumat saattavat painaa silti mieltä.

”On hyvä kuulla, että kaikki tapaukset eivät ole vakavia. Ne voivat olla kuitenkin yksittäiselle ihmiselle isoja asioita”, Marianne Tammi pohtii.

Someturvaa ei ole tarkoitettu pelkästään oppilaiden avuksi, vaan myös opettajat ja muu kouluhenkilökunta voivat tehdä palveluun ilmoituksen kohtaamastaan häirinnästä.

”Yläkoululaiset saattavat esimerkiksi laittaa someen koulun aikuisista aika rumiakin juttuja. Tällöin meidän ei tarvitse lähteä ajamaan esimerkiksi kunnianloukkausasiaa jotakin muuta kautta, vaan voimme kysyä Someturvalta, mitä tehtaisiin.”

Thomas Wallin (vas.), Olivia Pitkänen, Kerttu Leppänen ja Alina Timonen käyttävät useita erilaisia sosiaalisen median palveluita. ”Eniten käytän varmaan Whatsappia. Siellä pystyy lähettämään viestejä ja olemaan yhteydessä muihin. Käytän Snäppia [Snapchat], mutta siellä mulla on aikaraja. Saan käyttää sitä vain vähäsen ja viestitellä vain kavereille” , Olivia Pitkänen kertoo.

TÄLLÄ hetkellä Someturva on aktivoitu yli tuhannen 3.–9. luokan oppilaan puhelimeen. Tämä vastaa noin 40 prosenttia ikäluokan koululaisista.

Marianne Tammen mukaan määrä on merkittävä, mutta aktivointiprosentti voisi olla korkeampikin. Etenkin yläasteikäiset ovat aktivoineet palvelun käyttöönsä harvemmin kuin nuoremmat koululaiset.

”Jotenkin nämä alakoululaiset ovat vastaanottavaisempia. Toki yläkoululaisille on tarjolla muitakin palveluja, ja he saattavat ehkä käyttää niitäkin”, Tammi pohtii.

Kirkonkylän koulun 4A-luokan oppilaista Someturva löytyy ainakin Olivia Pitkäsen puhelimesta. Kerttu Leppänen aikoo aktivoida palvelun lähiaikoina käyttöönsä.

”Mä haluan sen takia ladata sen, että jos tapahtuu jotakin netissä, niin on ammattilainen, joka voi auttaa”, Leppänen sanoo.