Lukiolaisen opiskelu muuttuu merkittävästi lukion alkaessa ja varsinkin muutama kuukausi lukion aloittamisen jälkeen. Yläkoulun asioiden kertaaminen päättyy ja uusien asioiden opiskelu alkaa mittavalla luku-urakalla. Opiskeltavaa tekstiä tulee yksinkertaisesti paljon enemmän kuin ennen.
Monet oppilaat selviytyvät peruskoulun lyhyemmistä läksyistä helposti mutta kun luettavan materiaalin määrä kasvaa reilusti, aika ei enää riitä hitaampaan lukemiseen tai etenemiseen. Lukiolainen huomaa, että hän tarvitsisi kokeessa enemmän aikaa kuin muut. Ilta ei tahdo riittää esimerkiksi pitkien historian tai yhteiskuntaopin tekstien lukemiseen, koska lukihäiriö saa rivit tai sanat pomppimaan tai hidastaa muuten lukunopeutta.
Lukioissa on nyt miettimisen paikka siinä, mitkä signaalit tulee huomata, jotta opiskelijan avuntarve havaitaan mahdollisimman aikaisin – lain mukaan tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee.
Tukiopetuksen ei aina tarvitse olla opetettavan aineen kertaamista. Aineenopettaja tai erityisopettaja voi auttaa myös opiskelutaitojen tai opiskelutekniikan kehittämisessä. Erityisopettaja voi keskustella tuen tarpeesta opiskelijan kanssa tai testata lukemisen ja kirjoittamisen taitoja vaikeuksien selvittämiseksi. Yhdessä etsitään sopivia opiskelustrategioita, mietitään tehtävien aikatauluttamista ja sitä, miten jokin tehtävä saadaan valmiiksi asti. Joskus nimittäin vastausta tai tehtävää haluttaisiin hioa loputtomiin: myös hiomisen lopettamiseen tarvitaan apua.
Joskus nämä keinot eivät auta vaan tarvitaan varsinaista erityisopetusta, jota antaa lukion erityisopettaja ja jossa opiskelija saa syvennettyä ja kohdennettua apua lukion oppimäärän suorittamiseksi. Tässä tilanteessa koulutuksen järjestäjä tekee hallinnollisen päätöksen erityisopetuksen antamisesta. Se ei ole siis sama asia kuin tukiopetus tai erityisopettajankaan antama muu oppimisen tuki vaan liittyy todennettuihin oppimisvaikeuksiin ja sisältää syvempää erityispedagogista tukea, jota antaa pätevä erityisopettaja.
Kun lukiolaisilta kysyttiin, missä he toivovat apua kotiväeltä ja koululta, he vastasivat toivovansa stressinhallintakeinoja, tukea aikatauluttamiseen (oma arki, läksyt, koulu jne.), opiskelumotivaation vahvistamista, apua jännittämisen hallintaan, positiivisen näkökulman löytämistä omassa elämässä ja omien vahvuuksien tunnistamista.
Eiköhän auteta nuoria näissä asioissa!
Jaana Leppä
rehtori
kuntavaaliehdokas Pirkkalassa (kok.)
