Ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys unohdetaan julkisessa talouskeskustelussa

JULKINEN talouskeskustelumme on lyhytnäköistä. Voisimme säästää miljoonia ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamalla, mutta tämä tärkeä näkökulman monesti unohdetaan. Huomion ollessa talouden tasapainottamisessa, pitäisi keskittyä myös itse ongelmien juurisyihin ja miten ne olisi mahdollista estää täysin.

Ennaltaehkäisevissä palveluissa on pohjimmiltaan kyse hyvinvointipalveluiden oikea-aikaisesta kohdentamisesta. Tavoitteena on tarjota ihmisille tukea ja ohjausta ajoissa, jotta psyykkiset ja fyysiset terveysongelmat eivät pääse kasaantumaan liian suuriksi, sillä se ei olisi inhimillisesti tai taloudellisesti kestävää.

On olemassa yksinkertainen syy sille, miksi ennaltaehkäisy monesti unohdetaan julkisesta talouskeskustelusta. Sen vaikutukset eivät näy välittömästi, vaan vasta pidemmällä aikavälillä. Veronkorotusten, asiakasmaksujen nostojen ja palveluiden leikkausten säästövaikutukset ovat välittömät ja siksi ne ovat usein ensisijaisia talouden korjauskeinoja.

Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa. Tämä esimerkki todistaa sen, kuinka merkittävä osa veroeuroista kuluu siihen, että hyvinvointiyhteiskunta on epäonnistunut auttamaan ihmistä tämän aikaisemmassa elämänvaiheessa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi omaksua vahvemmin ajatus, että ennaltaehkäisy ei ole pelkästään ihmisten varhaista tukemista, vaan myös taloudellisesti järkevä ratkaisu. Korjaavien palveluiden järjestäminen on huomattavasti kalliimpaa kuin palveluiden oikea-aikaisuuteen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen. Nyt olisikin hyvä hetki käydä keskustelua siitä, valitsemmeko säästöt lyhyellä vai pitkällä aikavälillä.

Arttu Vuori
Aluevaaliehdokas (kok.)
Tampereen seudun Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Kokoomuksen puoluevaltuutettu