SUOMESSA toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä – silti niiden merkitys hyvinvoinnille unohdetaan liian usein. Miksi? Kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja mahdollisuudesta elää itselle merkityksellistä elämää. Tämän mahdollistamisessa järjestöjen rooli on korvaamaton.
Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat peruspalveluista, mutta ne eivät yksin kykene tarjoamaan kaikkea sitä tukea, jota ihmiset eri elämäntilanteissaan tarvitsevat. Järjestöillä on vahva paikallistuntemus, lähellä arkea olevia matalan kynnyksen palveluita ja kyky tavoittaa ihmisiä, jotka muuten saattaisivat jäädä tuen ulkopuolelle. Esimerkiksi vammais- ja omaishoitajayhdistykset, päihde- ja mielenterveystyön järjestöt sekä lapsiperheille toimintaa järjestävät yhdistykset tekevät arvokasta työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen.
Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä on vahvistettava entisestään. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on vastuu tunnistaa järjestösektorin merkitys ja varmistaa, että se on mukana palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla on huolehdittava, että järjestöillä on riittävät resurssit jatkaa työtään ilman jatkuvaa pelkoa rahoituksen jatkuvuudesta.
Hyvinvointia ei voida rakentaa pelkästään viranomaistyöllä. Tarvitsemme yhä enemmän yhteistyötä, jossa julkinen sektori ja järjestöt täydentävät toisiaan ja varmistavat, että jokainen saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.
Jenni Cavén
aluevaaliehdokas (vihr.)
yhdistysaktiivi
