Pereellä asuvalla Corppu-koiralla on erikoinen harrastus: ”Pidämme siistinä tätä omaa aluetta”

Aktiviteetit tekevät koiralle hyvää, tietää Corpun emäntä, eläinfysioterapeutti Elina Karhumäki.

Kun Corppu näkee tiellä roskan, se käy hakemassa sen ja tuo emännälleen Elina Karhumäelle.

UUDENVUODEN jälkien korjaamisesta se alkoi joitakin vuosia sitten. Nykyisin 10-vuotias saksanpaimenkoira Corppu ryhtyi tuomaan emännälleen Elina Karhumäelle ilotulitteiden tikkuja perheen silloisilla kotikonnuilla Korkokujalla Pirkkalassa.

“Corppua ei tarvinnut edes kehottaa tähän. Se vain ryhtyi tuomaan noita tikkuja minulle”, emäntä kertoo.

Kun uudenvuoden roskat oli korjattu ja heitetty roskiksiin, Corpun silmiin alkoi osua muitakin teiden varteen ja parkkipaikoille heitettyjä roskia.

“Niitähän tuolla riittää. Esimerkiksi hampurilaisaterioiden kääreitä löytyy takuuvarmasti parkkipaikoilta, usein aivan roskiksien viereltä.”

Karhumäet ovat sittemmin muuttaneet Pereelle Pikku-Venetsian asuinalueelle, jonka siisteydestä Korppu alkoi huolehtia saman tien.

“Pidämme siistinä tätä omaa aluetta, lähinnä Johanssoninrantaa, Selininrantaa ja Pereensaarta”, Elina Karhumäki sanoo.

CORPULLE roskien kerääminen on samalla koirille tärkeää viriketoimintaa.

“Voidakseen hyvin koira tarvitsee kaikenlaisia aktiviteetteja, sille ei riitä pelkkä lenkkeily. Virikkeiden ei tarvitse olla ihmisen silmin kovin kummoisia.”

Roskien kerääminen on Korpulle viriketoimintaa, joka on tärkeää kaikille koirille rotuun katsomatta. Samalla pysyvät kotikulmat siisteinä.

Elina Karhumäki antaa muutaman vinkin. Koska koira on nenänkäyttäjä, on tärkeää, että se saa haistella ja etsiä vaikka nameja nenänsä avulla.

“Ulkona koiralle voi heittää nameja lenkkipolun varrella ja antaa sen etsiä niitä haistelemalla. Myös kotona voi piilotella nameja samalla periaatteella.”

“Metsässä koiralle voi myös tehdä jäljen. Jäljestämisesta saa neuvoja esimerkiksi koiraseuroilta, ja netistäkin niitä löytyy. Koiralle voi myös opettaa monenlaisia sille mieluisia temppuja.”

VIRIKKEIDEN lisäksi koira kaipaa liikuntaa. Eläinfysioterapeuttina työskentelevä Elina Karhumäki kertoo, kuinka häntä surettaa nähdessään, kuinka pieniä lenkkejä monet koirat pääsevät tekemään.

“Koiran kunto on tietysti otettava huomioon, mutta terveelle koiralle ei riitä talon ympäri tai pienen korttelin kiertäminen. Se tarvitsee riittävän pitkiä ja virikkeellisiä lenkkejä.”

“Valitettavasti usein tuntuu unohtuvan, että kun koira on kerran otettu perheeseen, sille on annettava aikaa. Koira tarvitsee säännöllistä ulkoilutusta, eikä sitä voi jättää töiden jälkeen yksin.”

Korppu on 10-vuotias saksanpaimenkoira. Roskien keräämisen se aloitti vuosia sitten omasta tahdostaan.

JOS Corppu tunnetaan asuinalueellaan roskakoirana, niin Elina Karhumäki nauraa, että hänet tunnetaan p-apoliisina.

“Minua harmittaa valtavasti, kun koiranomistajat eivät viitsi kerätä lemmikkinsä jätöksiä. Ne kun eivät ole vain esteettinen haitta ympäristössä.”

“Jätöksistä voi oikeasti levitä tauteja, koska kaikki koiranomistajat eivät huolehdi koiransa madotuksista ja loishäädöistä. Tiedän esimerkiksi yhden koiran, joka kuoli keuhkomatoon haisteltuaan tiellä ollut kakkakasaa.”

“Minulla on aina mukanani koirankakkapusseja yli Corpun tarpeen. Kerään muidenkin koirien kakkoja, koska en halua, että koirat sairastuvat. Tai sitten tarjoan pussia, jos näen jonkun jättävän koiransa kakat korjaamatta. Sellaistakin voi sattua, että kakkapussit ovat unohtuneet kotiin.”