VALTUUTETTU Riitta Kuismanen kirjoitti Pirkkalaisessa, että raitiotiepäätös olisi avoin hakemus kriisikunnaksi. En jaa tätä näkemystä, vaikka suhtaudun kriittisesti raitiotien laajentamiseen Suupalle asti.
Todennäköisempänä pidän, että Pirkkalasta tulee joko veroja korottava tai väestöään nopeasti kasvattava kunta.
On totta, että raitiotiehanke on merkittävä taloudellinen riski. Pirkkalan osuus infravastikkeesta vastaa 3800 euron lisävelkaa per asukas, mikä on samaa luokkaa kuin kunnan nykyinen asukaskohtainen velka. Tämä sijoittaa Pirkkalan kolmen kärkeen Suomen kunnissa joukkoliikenteen aiheuttamassa epäsuorassa velkaantumisessa. Esimerkiksi Espoon länsimetro aiheutti vastaavat kustannukset asukasta kohden.
Lisäkustannukset painottuvat kunnan taloudessa infravastikkeina erityisesti vuodesta 2032 eteenpäin, kun Suupan osuus valmistuu. En usko, että 2030-luvun päättäjät olisivat valmiita sietämään jatkuvia talousvajeita. Vajeiden kattamiseksi kunnalla on kaksi vaihtoehtoa: kunnallis- ja kiinteistöverojen merkittävä korotus tai väestönkasvun nopeuttaminen maan myynnin ja vuokrauksen avulla.
Vajeiden kattamiseksi kunnalla on kaksi vaihtoehtoa: kunnallis- ja kiinteistöverojen merkittävä korotus tai väestönkasvun nopeuttaminen maan myynnin ja vuokrauksen avulla
Yhden prosenttiyksikön korotus kunnallisveroon toisi noin 6 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se heikentäisi kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana ja vähentäisi kuntalaisten ostovoimaa.
Samalla kun raitiotiekustannukset kasvavat, kunnalla on muita merkittäviä investointitarpeita. Kouluinvestoinnit ovat vievät 2016-2027 noin 140 miljoonaa euroa, ja kuntalaiset toivovat myös uusia palveluita, kuten uimahallia, uutta rantasaunaa, tennishallia ja jäähallivuorojen hintojen alentamista.
PAREMPI ratkaisu on suunnata kasvuun tehokkailla maapoliittisilla toimilla. Näitä ovat:
– Maapoliittisen ohjelman päivitys heti seuraavan valtuustokauden alussa, sisältäen kunnalle asetettavan kasvutavoitteen.
– Osayleiskaavojen päivittäminen, erityisesti raitiotien joukkoliikennekäytävän alueilla (pois lukien Partolan osayleiskaava), tiheämmän ja tehokkaamman rakentamisen mahdollistamiseksi.
– Asemakaavoituksen nopea käynnistäminen kunnan hallussa olevilla, asemakaavoitusvalmiilla alueilla, kuten Korkeamäessä.
– Raitiotien kiinteistötaloudellisen analyysin mukainen tonttien vyöhykehinnoittelun käyttöönotto, kunnanhallituksen päätöksellä, ja sen soveltaminen maankäyttömaksuihin sekä tontinluovutushintoihin.
– Maankäyttömaksujen lievennysten vähentäminen tai poistaminen, erityisesti raitiotien varrella, esimerkiksi pysäköintirakenteiden osalta.
– Maanhankinnan priorisointi raitiotien vaikutusalueella yksityisten asemakaavoitettavaksi suunniteltujen alueiden hankkimiseksi strategisen yleissuunnitelman mukaisesti.
– Ranta-Pirkkalan kehittäminen erityisalueena, mukaan lukien kumppanuuskaavoitus ja Suupan ranta-alueen intensiivinen rakentaminen.
– Ranta-Pirkkalan suunniteltua massiivisempi asemakaavoitus, sisältäen Suupanlahden täytön ja laajamittaisen asuntorakentamisen.
– Yksityisten asemakaavojen muutoshakemusten nopeutettu käsittely raitiotien vaikutusalueella hankkeiden ripeän toteutuksen varmistamiseksi.
– Kaavoituksen lisäresursointi ja infrarakentamisen toiminnan tehostaminen.
ILMAN ripeitä toimia kuntalaiset voivat kohdata huomattavia veronkorotuksia.
Maapoliittisilla ratkaisuilla raitiotiehankkeesta voi kuitenkin tulla kasvun mahdollistaja eikä taloudellinen taakka. Toimenpiteiden viivästymiseen ei ole varaa, sillä yleiskaavan päivitys ja kaavojen hyväksyminen vievät jopa 6–8 vuotta.
