Uusimmassa MAL-sopimuksessa mm. sitoudutaan rakentamaan asumista 80 % merkittävän kasvun vyöhykkeelle. Pirkkala myös sitoutuu jatkamaan raitiotien suunnittelua sekä käynnistää Partola-Niihamavälin toteutuksen. Lisäksi Pirkkalan ja Lempäälän välillä olevalle metsäalueelle tulee valmistella elinkeinoalue.
Sopimukset tarjoavat merkittäviä rahallisia hyötyjä sopimuskunnille ja se käytännössä ohjaa investointeja näille alueille sekä lisää eriarvoistumista Pirkanmaan kuntien välillä. Lisäksi rahoitusta ei myönnetä esimerkiksi tiestön korjauksiin tms. mutta raideliikenteeseen kylläkin.
Yhdessä sopiminen on kieltämättä ajatuksena kannatettava, sillä sen toivotaan vähentävän kuntien osaoptimointia ja kalliiksi tulevaa kilpavarustelua. Onko siinä kuitenkaan onnistuttu?
MAL-sopimukset eivät ole lakisääteistä toimintaa, joten osallistumismahdollisuuksia kuntalaisille ei ole pakko järjestää. Kuntalaisille kohdistettua kyselyä on toivottu ratikasta, mutta se tulisi kuulemma liian kalliiksi eikä sitä haluttu järjestää. Sen sijaan kuntalaiset saivat päättää mahdollisen ratikan pysäkkien nimistä.
Missä vaiheessa prosessia sekä asukkaat että luottamushenkilöt voisivat olla prosessissa aidosti osallisina?
MAL-suunnittelussa tehdään erittäin merkittäviä kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä. Esimerkiksi uusia liikenneväyliä, raiteita, asuinalueita, viheralueita ja palveluiden sijoittumista koskevat suunnitelmat ovat hyvinkin konkreettisia. Kuntalaisten ja demokratian kannalta olisikin hyvä tietää missä vaiheessa ja ketkä ovat olleet mukana neuvottelemassa siitä, mille alueille asutusta ja liikenneinvestointeja kohdennetaan.
MAL-sopimusta laaditaan seutuhallituksessa, jossa on 13 jäsentä: Tampereelta 6, Pirkkalasta ja muista kehyskunnista 1 kustakin. Tällaisessa neuvottelussa kuntien väliset valtasuhteet ovat ratkaisevassa asemassa. Isommilla kunnilla on enemmän päätösvaltaa. Keiden arvot ja tavoitteet ohjaavat suunnittelua? Keitä tehdyt ratkaisut mahdollisesti suosivat? Keiden omaan asuinympäristöön liittyvät toiveet ja tarpeet priorisoidaan ja keiden jäävät huomiotta? Ohjaako päätöksiä jo kunnassa asuvien tarpeet vai kenties poliittiset agendat ja ideologiat?
Se, miten valta jakautuu yhteiskunnassa, kertoo demokratian tilasta paljon. Demokratia voi hyvin, kun valta jakautuu tasaisesti ja myös niiden ääni kuuluu, joita päätökset koskevat. KD:n yksi tärkeistä arvoista on lähipäätösperiaate eli kansalaisia koskevat päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä heitä, joita ne koskevat.
Riitta Kuismanen
Valtuutettu, aluevaltuutettu
Puoluevaltuuston pj. (kd)
