Rakennusoikeutta on myös liiketilojen lisäämiseksi ja julkisille palveluille.
Partolasta tulee kaavan perusteella asumisen, työpaikkojen ja palveluiden yhdistetty ns. hybridialue. Alueella on nykyisin vain kauppoja ja muita yrityksiä.
Kaavaehdotus tarjoaa Partolaan runsaasti kerrostaloasumista.
Korkein 17 kerroksen torni voi sen mukaan nousta Naistenmatkantien varteen Lidlin lähelle ns. Kukkatalon tontille. Tiivis asuinkortteli sisältäisi useita asuintaloja, myös kahdeksan kerroksen korkuisia taloja.
Pirkkalan kunnanhallitus hyväksyi viime viikolla sopimuksen maanvaihdosta kunnan ja Kukkatalon omistajan kesken. Kunta saa omakseen katualuetta ja Kukkatalon tontti laajenee nykyisen Mustimäen urheilukentän päälle, mihin on tulossa kerrostaloja.
Kaava-alueen toisella reunalla Veskan vieressä ja nykyisen Partola-keskuksen korvaavassa asuinkorttelissa matalimmat talot ovat nelikerroksisia, mutta Nuolialantien varteen kaavaehdotus on mahdollistamassa myös 10-kerroksisen asuintalon.
KAAVALUONNOS oli nähtävillä keväällä. Siitä mielipiteen jättäneitä puhuttivat raitiotien mahdolliset meluhaitat Pakkalankulman asutukselle, kulkuyhteydet uimahallille ja Härmälänojan suojametsän säilyminen.
Alueen keskelle on linjattu joukkoliikenneväylä joko raitiotien tai bussien käytettäväksi. Se korvaisi nykyisen Naistenmatkantien käytön tuolta osuudelta.
Ely-keskus antoi lausunnon, jonka mukaan virkistyskäytön kehittäminen ei saa vaarantaa Härmälänojan luontoarvoja. Härmälänojan rannan puustoinen vyöhyke on jo nykyisillään kapea. Ely-keskus suosittelee, että reunavyöhykettä vahvistetaan esimerkiksi puustoistutuksin. Tämä pitäisi huomioida myös kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä.
Elyn mukaan myös hulevedet uhkaavat Härmälänojan vedenlaatua, ellei niitä hallita kunnolla.
Tampereen raitiotie Oy:n lausunnossa haluttiin, että Partolanaukion ja raitiovaunupysäkin suunnasta toteutuisi sujuva jalankulun ja pyöräilyn yhteys Mokkasiinikujan kautta Naistenmatkantielle ja kohti suunniteltua uimahallia. Sille on varattu tontti nykyisen Partola-keskuksen viereiseltä pellolta.
Lähiasukkaiden mielestä kaava-alueen lähivirkistys- ja puistoalue tulee toteuttaa mahdollisimman metsämäisenä, ja ratikan meluhaittojen minimoiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Mustimäenkujan ja ratikan reitin väliseen alueeseen.
Kaavoittaja Santeri Kortelahti toteaa, että luonnosvaiheen jälkeen on on varmistettu hulevesien viivytysratkaisut sekä sovitettu katualueet yhteen raitiotien katusuunnitelmien kanssa.
”Härmälänojan VL-aluetta on hieman levennetty niin, että nykyiseen ojan varren puustoon ei tarvitse kajota”, Kortelahti sanoo.
VL-merkintä tarkoittaa Härmälänojan kohdalla monimuotoisuuden kannalta tärkeää lähivirkistysaluetta, joka on säilytettävä puustoisena yhtenäisenä metsäalueena.
Raitiotiekadun eli Damaskitien ja lähiasutuksen väli jää Kortelahden mukaan kapeaksi Pakkalankulman asutuksen kohdalla, ja kaikki mahdollinen pyritään tekemään, jotta puusto säilyy. Melun Kortelahti ei näe muodostuvan ongelmaksi.
Uutta yleisten rakennusten rakennusoikeutta tulee 5000 neliötä.
Nykyisillä kaupan alueilla rakennusoikeus säilyy ehdotuksen mukaan entisellään, mutta lisärakennusoikeutta liiketiloille tulee asuinkerrostalojen kortteleihin ns. kivijalkaliiketiloina. Niiden osuus asuinkortteleissa voi olla 5-10 prosenttia, mikä tarkoittaisi 3700-7400 kerrosneliön yhteismäärää.
Partolan ja Pakkalankulman asemakaavan muutos on osa laajaa Partolan uudistusta ja pohjautuu Partolan osayleiskaavaan.
Yleiskaava hahmotteli Partolasta asumisen ja työpaikkojen yhteisalueen, johon voi aikojen kuluessa muuttaa 4000 asukasta ja tulla 1500 uutta työpaikkaa.
