FOODIE on matkailija, joka valitsee kohdemaansa ruokakulttuurin perusteella. Tavallisimmat foodien kohdemaat ovat Italia, Ranska ja Japani. Suomi tai Pohjoismaat ylipäätään eivät perinteisesti ole olleet kiinnostavia ruokamatkailumaita. Visit Finlandissa tehdäänkin hartiavoimin töitä sen eteen, että kansainväliset matkailijat hoksaisivat myös Suomessa olevan upea ruokakulttuuri.
Onneksi kaikki muutkin matkailijat kuin innokkaimmat foodiet syövät joka päivä.
– Tänne tulijat ovat tavallisesti ”lifestyle travellereja”, joita kiinnostaa paikallinen elämäntapa. Koska sekin aukeaa turistille helpoiten paikallisen ruuan muodossa, lähiruoka ja ruokaelämykset ovat joka tapauksessa matkailun avainasia, Visit Finlandin ruokamatkailun asiantuntija Terhi Hook sanoo.
– Yksi ruokamatkailustrategiamme pääteemoista onkin Taste of Place eli lähiruoka. Matkailija innostuu kaikesta aidosti paikallisesta kuten paikallisen ruokakulttuurin erikoisuuksista. Ne ovat tärkeä osa matkakokemusta ja jäävät hyvin mieleen.
Hookin mukaan kaikenlaisten matkailijoiden ykköstoive ruuan suhteen onkin päästä maistamaan paikallisia erikoisuuksia. Tuore, lämmin mustamakkara tai savukala on aasialaiselle erikoinen mutta herkullinen elämys. Sitä ei kannata matkailijaa varten alkaa tuunata helpommaksi vaan tarjota mahdollisimman aitoa tavaraa.
– Maistelulautaset ovat aina hyvä vaihtoehto. Uutta ja outoa ei heti halua ostaa kovin isoa annosta, Hook sanoo.
MATKAILUN näkökulmasta paikalliseen ruokaan ja ruokaelämyksiin kannattaa satsata, sillä Visit Finlandin kohderyhmätutkimuksessa se nousi kaikkein tärkeimmäksi vastaajien kiinnostuksen kohteeksi. Viime vuonna tehtyyn tutkimukseen osallistui 16 000 henkilöä 8 eri maasta.
– Suomeen tullaan edelleen luonnon ja revontulien perässä, mutta aito, paikallinen ruoka kiinnostaa yhä enemmän ja yhä useampia matkailijoita, Terhi Hook sanoo.
Tutkimustulosten perusteella ruoka- ja matkailualan yrittäjien kannattaakin edelleen tiivistää yhteistyötään. Hyvää matkapakettiin kuuluu myös ruokaelämyksiä. Pysähdys lähiruokaa tuottavalla tilalla tai sitä tarjoavassa ravintolassa kruunaa päivän.
Hook huomauttaa, että kierros lammastilalla, juustolassa tai marjatilalla on suomalaisellekin kaupunkilaiselle kesälomapäivän kruunaava elämys. Amerikkalaisesta tai eurooppalaisesta suurkaupungista tulijalle tilakäynnit tarjoavat ainutkertaista eksotiikkaa. Etenkin, jos tilakierrokseen kuuluu jotain ohjelmaa tai aktiviteetti kuten vaikka marjojen poimiminen.
Hyviä tuotteita ovat myös kokkauskurssit, ruokaretket ja maisteluohjelmat. Näitä kannattaa markkinoida sekä suoraan matkailijoille että tarjota osaksi matkanjärjestäjien paketteja. Hyviä yhteityökumppaneita lähiruuan tuottajille ovat paikalliset tapahtumanjärjestäjät. Matkapakettiin voi kuulua käynti kulttuuritapahtumassa, jossa tarjoillaan paikallisia herkkuja.
Hook vinkkaa, että erilaisten ruokamatkailutuotteiden kehittämiseen löytyy apua Haaga-Helian Hungry for Finland -hankkeista. Parhaillaan rakennetaan alueille Hungry for Finland -verkostoa, jonka tarkoitus on edistää alan toimijoiden yhteistyötä, uusien ruokamatkailutuotteiden kehittämistä ja osaamisen lisäämistä.
Matkailumaakuvatyön ohella Visit Finland tekee konkreettista matkailun edistämistä tuomalla yhteen suomalaisia matkailuyrityksiä ja kansainvälisiä matkanjärjestäjiä. Jos lähiruuan tuottajalla on kapasiteettia palvella isompiakin matkailijamääriä, kannattaa olla yhteydessä paikalliseen Visit-organisaatioon.
SUOMALAINEN ruokamatkailu on edistynyt huikeasti vuodesta 2013, jolloin Visit Finland aloitti työn teeman ympärillä. Tuolloin tehty tutkimus kertoi, että ulkomailla ei ollut suomalaisesta ruuasta joko oikein mitään mielikuvaa tai mielikuva oli, että täällä saa huonoa ruokaa.
Visit Finlandissa onkin tehty kovasti työtä sen eteen, että potentiaaliset matkailijat tietäisivät suomalaisen ruuan olevan laadukasta, hyvää ja ajassa mukana.
– EU:n nimisuojatyö on tärkeää ja kasvattaa Suomen uskottavuutta ruokamatkailumaana. Pälkäneen perunarieskan nimisuojahakemus oli hyvä uutinen koko Suomen kannalta, Hook sanoo.
– Myös Michelin-tähtien julkistamistilaisuudet ovat loistavia pr-tapahtumia. Ne kertovat, että Suomessakin saa todella laadukasta ruokaa, Hook sanoo.
Nimisuojatut tuotteet ja hyvät ravintolat vahvistavat paikallista ja alueellista ruokaidentiteettiä. Sitä kannattaa muidenkin alueen tuottajien omalle tuotteelle sopivalla tavalla hyödyntää.
AINA ei matkailijan tarvitse tulla paikallisen tuottajan luo, sillä lähiruokaakin voi viedä ulkomaille. Terhi Hook on ollut mukana Visit Finlandin ja Business Finlandin Food from Finland -yhteistyöprojektissa. Siinä suomalaisia elintarvikkeita vietiin muun muassa ruokamessuille Berliiniin.
– Uniikit tuotteet kuten Lapin marjavalmisteet tai ruusun terälehtihillo olivat eurooppalaisten mielestä kiehtovia. Isoilla eurooppalaisilla messuilla pieni suomalainen tuottaja voi myydä kerralla vaikka koko vuoden tuotantonsa.
Hook kertoo, että myös suomalaiset härkäpapu- ja kauratuotteet kiinnostavat Euroopassa kovasti, samoin juomat, tisleet ja oluet. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas onkin Kukko-oluellaan päässyt jopa valloittamaan olutmaa Saksan markkinoita. 1500 panimon maassakin gluteeniton Kukko on erikoisuus, jolle on kysyntää.
Pelkkä kysyntä ei yksin riitä. Tuottajan on löydettävä markkinointi- ja jakelukanavat, yhteistyökumppanit ja väliportaat, joiden välityksellä kuluttaja löytää tuotteen.
– Isoimmilla tekijöillä voi olla omiea edustajia esimerkiksi Saksan markkinoilla, mutta kovin pienillä tuottajilla ei ole sellaisia resursseja. Silloin on löydettävä muita kanavia kuten vaikka messuja, jonne voi matkustaa myymään tuotteitaan.
YKSITTÄISIÄ lähiruuan tuottajia ja lähiruokaa tarjoavia ravintoloita ja kahviloita Terhi Hook neuvoo ennen kaikkea verkostoitumaan. Omalla alueella voi olla jokin isompi matkailualan toimija, hanke tai organisaatio, jonka kanssa omia tuotteita ja niiden markkinointia voi kehittää.
Toinen tärkeä verkko on digitaalinen. Nettisivut voivat tuoda pieneenkin ravintolaan tai matkailumaatilalle paljon kävijöitä, jos ne toimivat oikein.
– Sivuista pitää olla myös englanninkielinen versio. Pieni yhteenveto ei riitä, vaan yrityksen tarina on kerrottava myös englanniksi. Jos tarjolla on ruokaa, ruokalista pitää ehdottomasti olla myös englanniksi, Hook sanoo.
– Ensiarvoisen tärkeää on myös selkeästi kertoa, missä ollaan. Ja loistaviin kuviin kannattaa panostaa, niihin kiinnitetään kyllä huomiota.
Matkailija tekee usein päätöksen ravintolan valinnasta vasta paikkakunnalle saavuttuaan. Hakukoneoptimointiin on siis syytä perehtyä ainakin sen verran, että oma ravintola tulee näkyviin, kun Googleen kirjoittaa restaurant ja paikkakunnan nimen.
Hook neuvoo laittamaan kuntoon TripAdvisor ja Google-profiilit sekä hankkimaan näkyvyyttä Booking-, Hotels- ja Expedia-alustoilla. Digimarkkinoinnin kustannukset saa pidettyä kurissa, kun tehdään mainontaa yhdessä muiden paikallisten matkailutoimijoiden kanssa.
– Jos itsellä ei ole kapasiteettia tehdä jotain, ratkaisu on verkostoituminen. Aina kannattaa lähteä koulutuksiin ja tapaamisiin saamaan uusia ajatuksia ja yhteistyökumppaneita, Terhi Hook kannustaa.
– Totta kai tarvitaan myös kylttiä tien laitaan ja mainontaa paikallislehdissä. Paikalliset ihmiset ovat kuitenkin monelle elintärkeä asiakaspohja, jonka ansiosta ovet pysyvät auki ympäri vuoden.
Visit Finlandin ruokamatkailuteeman johtaja Terhi Hook muistuttaa, että puolet matkailutoimialan työpaikoista liittyy ravitsemukseen. Kaikki matkailijat eivät käy museoissa tai kulttuurikohteissa, mutta kaikki syövät joka päivä.
Paikallinen, puhdas ja luova Suomi
Visit Finlandin ruokamatkailuteemassa on kolme pääviestiä kansainvälisille matkailijoille:
• Taste of Place -otsikko Paikallinen ja alueellinen ruokakulttuuri erikoisuuksineen on kansainväliselle matkailijalle avain suomalaiseen elämäntapaan.
•Pure & Natural viittaa Suomen puhtaassa luonnossa kasvavaan laadukkaaseen ruokaan. Ruuan turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kasvavaa joukkoa matkailijoita.
• Cool & Creative -otsikko haluaa kertoa, että pohjoismainen keittiö on hiukan omanlaistaan, luovaa ja innovatiivista. Erityisesti kasvispohjaisia innovaatiotia korostetaan. Moni matkailija hakee jatkuvasti uusia ruokaelämyksiä.
