Lisäksi Päijät-Hämeen Viljaklusteri ja hämäläistä ruokaketjua edistänyt Kasvua Hämeessä -hanke avasivat taannoin Niemiselle konkreettisia näköaloja lähiruokateemaan.
SOK:n marketkaupan ketjuohjauksen ryhmäpäällikkönä Nieminen iloitsee rikkaudesta, jonka 19 itsenäistä, alueellista osuuskauppaa loihtivat persoonallisesti niitä ympäröivästä lähiruokamaailmasta. Hän muistuttaa, että jopa yksi Sale-, S-market tai Prisma voi rakentaa lähiruokatarjontansa omanäköisekseen.
Ruokamaailmaa niin suomalaisittain kuin kansainvälisesti seuraava Nieminen on vakuuttunut siitä, että maakuntien Suomessa kukin osuuskauppa on paras asiantuntija ja aktiivinen toimija lähiruokamaailmassa.
– Se on S-ryhmässä vakiintunut tapa.
Nieminen korostaa, että osuustoiminta eli osuuskunnan muodossa tapahtuva taloudellinen yhteistoiminta trimmaa luontevasti lähiruokamaailman kanssa. Siksi lähiruoka sopii kuin piste iin päälle S-ryhmän toimintakulttuuriin.
– Osuuskaupat ovat asiakkaidensa omistamia. Tällä seikalla on iso merkitys myös lähiruokakysymykseen. Kun asiakkaat kertovat, mitä he haluavat poimia ostoskoreihinsa omasta kaupastaan, ajassa elävä ja herkällä korvalla varustettu kauppa kehittää valikoimiaan asiakaskuntansa toiveiden mukaisesti.
– Toimin varmasti samalla tavalla kuin kuka tahansa suomalainen ollessaan ruokaostoksilla vaikkapa lomamatkalla uudella paikkakunnalla ja siellä olevissa vieraissa ruokakaupoissa. Suuren mielenkiintoni kohteina ovat leivät ja muut leivonnaiset. Aidosti paikallisen leipomon tuotteet vetävät puoleensa, ja niihin on palkitsevaa tutustua.
Nieminen toteaa, ettei hedelmä- ja vihannesosastolla asiakas saa porkkanoista yhtä vahvaa fiilistä kuin leipä- ja pullahyllyjen äärellä, vaikka porkkanat ovat oman paikkakunnan viljelijältä.
– Uskon, että moni asiakas eli kuluttaja liittää lähiruoan elintarvikkeisiin, raaka-aineisiin ja valmiisiin tuotteisiin, jotka tuotetaan, jalostetaan ja valmistetaan omalla paikkakunnalla, seudulla tai maakunnassa. Nämä tuotteet tiedetään ja tunnetaan paikallisesti. Ne liittyvät myös paikalliseen ruokakulttuuriin.
Niemisen mielestä silläkin on oma arvonsa, että jotakin tiettyä tuotetta saa vain sen omimmalta alueeltaan.
– Ketju viljelijältä, kasvattajalta, tuottajalta ja valmistajalta ruokakaupan hyllylle tukee paikallista taloutta.
Nieminen toteaa, ettei jokaisen paikkakunnan tai maakunnan kaikki lähiruoat mahtuisi minkäänlaisen kaupan valtakunnalliseen tarjontaan. Yleensä määrät ovat sen verran pieniä, että niillä pystytään tyydyttämään paikallinen kysyntä.
Toisaalta myös suurten yritysten tuotteet voivat Niemisen mukaan tuntua lähiruoalta omalla vaikutusalueellaan
– Olen syntynyt Riihimäellä. Siellä Valiolla on ollut perinteisesti näkyvä ja iso rooli. Minulle valiolainen maito näyttäytyy lähiruokana.
Nieminen pohtii, että lähiruoasta puhutaan maaseutumaisilla alueilla luontevasti ja tietoisemmin kuin isoissa kaupungeissa.
– Kaupungeissa esille nousee isosti luomu.
– Maakunnissa lähiruoka on asukkaille jotenkin itsestään selvää. Ihmiset tuntevat arvoketjun hyvinkin tarkkaan. Kaupungeissa tuotteen yhteyteen on syytä laittaa huomiolappu: ”Paikallisen leipomon tuote”.
Nieminen muistuttaa, että ruoka on kuluttajille suuressa määrin myös tunneasia.
Juha Niemisen työn yksi hienoimmista mausteista on ruokamaailman uudenlaisten tuulien tunnistaminen ja niiden tuominen S-ryhmän ruokakauppoihin.
Samaan hengenvetoon Nieminen korostaa, että Suomi itsessään moni-ilmeinen ruokamaa, jossa muun muassa maan itäosan vahvat perinteet lyövät kättä läntisten rannikkoalueiden traditioille.
– Esimerkiksi rannikolla tuttu munamakkara ja saaristolaisleipä ovat eksoottisia itäsuomalaisille, joilla on piirakkansa ja kukkonsa sekä kokkelipiimänsä.
– Suomalaisesta ruokamaailman laajuudesta saa hyvän kuvan, kun maan eri puolelta olevien ihmisten kanssa virittää keskustelun joulupöydän antimista. Rikkautta on se, että eri maakunnissa perheillä on oma makumaailmansa.
Nieminen teroittaa, että maassamme lukuisat yhdistykset ja järjestöt tekevät arvokasta työtä kotimaisen ruoan hyväksi.
– Kun kuluttajilla on tietoa, he avartavat ruokamaailmaansa.
Muun muassa Pro Luomu on tehnyt jo pitkään tuloksellista työtä koko arvoketjun eteen.
Nieminen kertoo, että mainonnan suunnittelu ja toteutus elävät ajassa. Vaikuttavuus kumpuaa monista lähteistä. Niitä ovat muun muassa hintaherkkyys ja kiinnostuneisuus uutuustuotteisiin.
– Myös myymälä on ratkaisevan tärkeä mainonnan mahdollisuus.
Mainonnan ja markkinoinnin runsaudensarvesta Nieminen nostaa esille Suomalainen menestysresepti -ohjelman, joka on S-ryhmän järjestämä kilpailu. Se on siivittänyt suomalaisia ruokainnovaatioita jo usean vuoden ajan. Tämän vuoden voittajaksi selviytyi Bakerikan keksitaikinat.
Pirkanmaalaiset ovat pärjänneet hyvin Suomalainen menestysresepti -kilpailussa. Vuonna 2019 tamperelainen Leivon Leipomo Oy nappasi voiton Boltsilla ja viime vuonna ylöjärveläinen Smokehouse (Veljekset Mattila Oy) Smokehouse-valmisruoilla.
Nieminen korostaa, että ruoka on arkinen asia, mutta monesti se on myös juhlan ydinjuttu. Siihen liittyvät muistit, oma talous ja kokeilunhalu sekä onnistumiset.
– Itse olen nyt innostunut sienestämisestä. Aikaisemmin kantarellit saivat olla rauhassa koivusta varisseitten keltaisten lehtien seassa. Nyt tunnistan herkut.
Suomalaisen ruokamaailman tulevaisuus on Niemisen mielestä myönteinen ja täynnä odotuksia. Siitä pitävät huolen maamme omat ruoan tuottajat, valmistajat ja jalostajat sekä kansainväliset toimijat.
– Makumaailmamme laajenee.
