TAIMENEN mäti-istutukset ovat tuottaneet tulosta Pirkkalan Sikojoessa. Lentoaseman suunnalla pikkupuroina alkavasta, Pyhäjärveen laskevasta joesta saatiin viime viikolla sähkökoekalastuksessa peräti 55 pilkkukylkistä jalokalaa. Mätirasiaistutuksia on tehty jokeen kahtena viime keväänä.
”Ykkönen. On täällä taimenta”, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) hankeassistentti Lassi Toivakka huikkaa vain sekunteja sen jälkeen, kun on painanut kaloja tainnuttavan sähkökalastuslaitteensa veteen.
Perässä tuleva Niko Kylliäinen varmisti haavillaan, että sähkön hetkeksi pintaan nostamat kalat eivät puikkelehdi karkuun.
”Tämä osoittaa, että mädistä kuoriutuneilla poikasilla on edellytykset kasvaa Sikojoen olosuhteissa, Toivakka iloitsi.
Heti ensimmäisestä Iharinkosken pätkästä tavoitetaan 17 pikkutaimenta. Niistä 16 oli kuoriutunut tämän vuoden keväällä ja yksi vuotta aiemmin.
Kun Pirkkalaisen toimittaja oli mukana Sikojoen koekalastuksessa ennen mäti-istutuksia, oli saaliina vain rapu ja särkiä.
Tämän kesän poikaset olivat kymmensenttisiä ja pienempiä. Vuotta vanhemmasta ikäluokasta ensimmäisellä haaviin ehtineellä ”ykkösellä” oli mittaa 16 senttiä.
Kun Sikojoen kaikki neljä koealaa oli käyty läpi, saldona oli 55 taimenta, joista 48 oli tämän kesän poikasia ja seitsemän vuotta vanhempaa ikäluokkaa. Jo viime vuonna koekalastuksella saatiin saalista, mutta vähemmän.
”Tulos on tosi hyvä, koska kevään kuoriutuminen on onnistunut ja vuoden ikäisiä taimenia on selviytynyt. Aikaisempaa ikäluokkaa voi olla joessa enemmänkin, mutta ne ovat voineet siirtyä muille paikoille”, Toivakka summasi.
”Tulos on hyvä siihenkin nähden, että Sikojokea ei ole vielä kunnostettu”, Toivakka sanoo. Vain yhteen kohtaan joella on vuosia sitten talkoiltu kutupaikkaa.
ISTUTUKSET, koekalastus ja taimenen elinolosuhteiden parantaminen ovat osa monivuotista Virta-hanketta, jossa pyritään palauttamaan taimen lukuisten jokien lajistoon. Hankkeen päärahoittaja on Ely-keskus.
Vuonna 2023 alkaneita mäti-istutuksia jatketaan Sikojoessa ainakin kuuden vuoden ajan.
Sikojoella tehty sähkökoekalastus on Toivakalle ja Kylliäiselle tuttua puuhaa, sillä KVVY vastaa noin sadan koealan hoidosta ja tutkimuksesta Kokemäenjoen vesistön alueella.
Vesistöihin, joihin taimenten mätiä istutetaan, kuuluvat Pirkkalan, Härmälän ja Hatanpään seudulla myös Härmälänojan yläjuoksun Pärrinkoski, Vihioja ja Vuohenoja.
”Pärrinkoskella oli tänä vuonna kunnostustalkoot ja koekalastus on edessä tänä syksynä”, Toivakka kertoi.
Taimenen elinolojen parantaminen kiinnostaa laajaa joukkoa luonnonystäviä. Moni on kiinnostunut kunnostamaan lähipuroaan.
”Meillä on WhatsAppissa taimenryhmä, johon kuuluu yli sata henkeä. Kuuluttelemme heille, kun kunnostustalkoissa tarvitaan väkeä tai järjestetään sähkökoekalastuksia, joita saa tulla seuraamaan”, Toivakka kertoo.
SIKOJOKI laskee Pyhäjärveen ja sen ongelmana ovat kalojen kulkuesteet ja ajoittainen veden vähyys. Ilman kulkuesteitä Sikojoen pikkutaimenet voisivat vaeltaa jopa Pyhäjärveen ja palata kasvaneina jokeen kutemaan. Näin joki saisi luontaisesti lisääntyvän taimenkannan.
Sikojoessa on istutuskoskien ja Pyhäjärven välillä ainakin yksi este kalojen kulkua haittaamassa. Pirkkalan kunnan ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen totesi viime vuonna, että kunta selvittää Ely-keskuksen kanssa mahdollisuuksia saada estekohta taimenille kulkukelpoiseksi.
Taimen on uhanalainen laji. Se on myös niin sanottu sateenvarjolaji. Eli jos taimen menestyy vesistössä, niin olosuhteet ovat niin hyvät, että moni muukin laji pärjää.
Luonnonvaraisia taimenia ei saa kalastaa.
”Sakko taimenen kalastamisesta on 2400 euroa”, Toivakka muistuttaa.
