Puolustusvoimien Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Tommi Marttinen sanoi, että seminaari ajoittui varsin poikkeukselliseen ajankohtaan. Sota Euroopassa jatkuu, Lähi-idässä tilanne on räjähdysherkkä ja Suomen itäraja on tilapäisesti suljettu luvattomien maahanpyrkijöiden taannoisen määrän kasvun seurauksena.
– Oma turvallisuusympäristömme on siis muuttunut, ja se muuttuu edelleen, Marttinen totesi.
– Suomi ja Ruotsi ovat nyt Naton jäseniä. Moni asia säilyy entisellään, mutta osa muuttuu. Puolustusvoimien päätehtävä on edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen. Päätämme jatkossakin itse puolustuksemme toteuttamisperiaatteista, Marttinen korosti.
Marttinen painotti, että Suomen puolustuksen perustana on jatkossakin kansalaisten tukema yleinen asevelvollisuus. Hän teroitti, ettei maamme Nato-jäsenyys poista oman vahvan puolustuksen tarvetta.
– Venäjän rajanaapurina meidän on oltava kokoomme nähden vahva. Tähän liittyy myös käynnissä oleva työ kansallisen puolustussuunnitelman yhteensovittamiseksi osaksi liittokunnan suunnitelmia, Marttinen kertoi.
Marttisen mukaan vahva kansallinen puolustuskyky on muuttuvassa asetelmassa entistäkin tärkeämpää.
– Ennaltaehkäisykyky muodostetaan riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, liittolaisten tuella, laajalla ja hyvin koulutetulla reservillä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta. Myös yhteiskunnan kriisinsietokyky on osa ennaltaehkäisykykyä, Marttinen mietti.
Puolustusvoimissa on todettu, että paikallispuolustus on erinomainen järjestely vastata paljon esillä olevaan hybridisodankäynnin mukaiseen uhkakuvaan. Marttisen mukaan maakunnallisesti Pirkanmaan puolustuksessa korostuu alueiden valvonta ja kohteiden suojaaminen.
– Tehtävien toteuttamisessa korostuu yhteistoiminta niin Puolustusvoimien eri toimijoiden kuin muiden viranomaisten sekä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa.
– Sen puolustaminen on yhä korostuneemmin koko yhteiskunnan asia. Suomen kokonaisturvallisuusmallin perusajatuksena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimin. Varaudumme yhteiskunnan kaikkien voimavarojen koordinoituun käyttöön kriisitilanteessa, Marttinen tarkensi.
– Muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa luo epävarmuutta, ja se näkyy poliittisina päätöksinä varautua ulkoisiin uhkiin. Turvallisuutta ja huoltovarmuutta halutaan kehittää ympäri maanosaa, Marttinen jatkoi.
Marttinen muistutti, että Pirkanmaa on tärkeä sekä kansalliselle turvallisuudelle että huoltovarmuudelle. Alueella on yli sata puolustussektorin ja yhteiskunnan turvallisuussektorin toimijaa.
– Hornetien vaihtuminen hävittäjäkauppojen myötä F-35:iin näkyy tulevina vuosina tutkimus-, koulutus- ja teollisuusyhteistyönä alueen yrityksissä ja oppilaitoksissa, Marttinen kertoi.
Marttinen huomautti, että Pirkanmaalla on huoltovarmuuden ylläpidon näkökulmasta pitkä teollinen historia ja erityisen laaja digiosaaminen.
– Huomionarvoista on, että Pirkanmaan turvallisuusklusterin välityksellä alueen toimijat ovat olleet verkottuneita niin keskenään kuin kansainvälisestikin jo toistakymmentä vuotta, Marttinen kiitteli.
Marttisen mukaan fakta on, että Puolustusvoimien suorituskyky nojaa edelleen pitkälti reserviläisistä koostuviin sodan ajan joukkoihin ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn.
– Jokainen asevelvollinen ja siviili voi parantaa maanpuolustustaitojaan ja varautumistaan poikkeusoloihin osallistumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tai reserviläisjärjestöjen tarjoamiin koulutuksiin, Marttinen kannusti.
Marttinen korosti, että maassamme kaikista tärkein maanpuolustuksellinen voimavara on korkea maanpuolustustahto.
– Jos se puuttuu, kaikki muut maanpuolustuksen elementit ovat turhia, Marttinen kiteytti.
Marttisen mukaan pirkanmaalaisten maanpuolustustahto on erittäin korkealla tasolla. Se ilmenee esimerkiksi kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistumisessa, maanpuolustusjärjestöjen aktiivisuutena sekä yleisenä positiivisena asennoitumisena maanpuolustukseen.
– Yhtenä osoituksena maanpuolustushengestä on pirkanmaalaisten naisten hakeutuminen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen myös tänä vuonna. Pirkanmaalla asepalvelukseen hakeutui ennätyksellisesti 180 naista, Marttinen kertoi.
– Rikostorjunta toimii. Varsinkin huumausainerikostorjunnassa on saavutettu merkittäviä onnistumisia. Esimerkiksi Tampereen alueen tulipalosarja ja henkirikoksia on pystytty selvittämään, Välimäki tarkensi.
Välimäen mukaan yleinen järjestys ja turvallisuus on koko alueella kunkin paikkakunnan kokoa vastaavalla tasolla.
– Yleisötapahtumat ovat sujuneet hyvin. Mielenosoitukset ovat pääsääntöisesti olleet asiallisia. Poliisi on ollut hyvässä yhteistyössä järjestäjien kanssa, Välimäki kertoi.
Lupahallinnossa on matkustusasiakirjojen osalta edelleen vilkasta. Tämän vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana käsiteltiin 81 293 asiaa, mikä tietää 956 asiaa per päivä. Viime vuonna koko asiamäärä oli 178 746, kun se vuonna 2022 kipusi peräti 204 227 asiaan.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella on noin 50 000 rikoslakirikosta vuoden aikana. Selvitystaso on noin 60 prosentin luokkaa. Tutkinta-aika on keskiarvoisesti 200 vuorokautta.
Välimäen mukaan rikostorjunnan toiminta-ajatuksena on tehokas esikäsittely ja lyhytkestoinen tutkinta. Voimavarat kohdennetaan vaativimpien ja haitallisimpien rikosten torjuntaan.
– Lapsiin kohdistuvat rikokset huolestuttavat. Kyseessä on muun muassa laajeneva nettimaailmaan liittyvä ilmiö. Tapausten tutkinta vaatii erikoisosaamista. Tapausten tutkinta priorisoidaan tutkinnassa. Rangaistukset ovat ankaria, Välimäki kuvaili.
Tietoverkkoavusteiset rikokset ovat ajan ilmiö, jossa tekotavat vaihtelevat. Välimäen mukaan kohteina ovat usein haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Sisä-Suomeen on perustettu valtakunnallinen yksikkö.
Välimäki teroitti, että valtaosalla nuorista käytös on hyvää, ja heillä menee hyvin.
– Huolestuttavaa on, että nuorilla on mukana erilaisia aseita. Nuoret ryöstävät toisiaan, kuten vaatteita, rahaa ja puhelimia. Tapauksilla on yhteyksiä huumekauppaan, Välimäki pohti.
– Maailmalta kopioidaan vasikointipuhetta, auktoriteettivastaisuutta, videoitavia ja somessa jaettavia nöyryyttämisiä ja joukkoväkivaltaa sekä somehaasteita, Välimäki kuvailee.
Välimäki sanoo, että nuorten toteuttamat väkivallanteot ovat lisääntyneet. Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoon tuli viime vuonna 1500 alle 21-vuotiaiden tekemää väkivaltarikosta. Vastaava luku oli vuonna 2021 vielä noin 950 tapausta.
– Tampereella ja Jyväskylässä on muutama nuorisoporukka, joissa on katujengin piirteitä. Tampereella yksi tällainen täyttää katujengin virallisen määritelmän, Välimäki kertoo.
Välimäen mukaan nyt puhutaan kokonaisturvallisuudesta sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sijaan.
– Pidetään kaikki silmät auki, ja havaitut poikkeamat on syytä kertoa viranomaisille. Tieto voi olla ratkaisevan tärkeä isossa kuvassa. Erityisesti infran osalta kaikki havainnot ovat merkittäviä. Esimerkiksi drooneja käytetään tiedustelussa ja vastavakoilussa, Välimäki muistutti.
