”MISSÄ se Haikanvuori oikein on?”
Olimme kahden ystäväni kanssa ajamassa Jasperintietä paloasemalta kohti Vaittia. Ympärillä levisivät yrityshallit ja niiden takana törrötti rosoinen kallioleikkaus. Haikka on aivan toisaalla, Pyhäjärven rannassa, mutta Haikanvuori, puoliksi leikattu, oli siinä.
Samassa ystäväni ilahtuneena huudahti bongaamansa kadunnimen ”Haikanvuori!”.
Nimet siirtyvät maastonmuodoista katukyltteihin. Pirkkalasta löytyy Vuorenhaan vierestä Hakatie ja Vuorikuja. Toisin kuin Haikanvuori, Vuorenhaan kallio säilyi ehjänä ja on nyt osa hienoa luonnonsuojelualuetta vain kivenheiton päässä Pirkkalan keskustasta.
Olen miettinyt missä on mahtanut sijaita Korvenvuori. Sitä ei löydy kartasta. Tilan nimi Korpi sen sijaan löytyy ympäröivine peltoineen. Jossakin sen lähellä vuori on sijainnut. Vai olisiko Haikanvuoren takarinnettä nimitetty Korvenvuoreksi?
1970- ja 1980-luvuilla suosittu, Valmetin tehtaiden työntekijöiden virkistyskäyttöön alun perin perustettu hiihtolatu Valmetin kymppi nousi kyseiselle vuorelle. Nousu oli pienelle koululaiselle kova ja pettymys ja turhautuminen suuri, kun vuoren toisella puolella ei ollutkaan vastaavaa hienoa laskua. Silti oli jylhä kokemus hiihtää vuorelle.
Mietin, miksi vuori ei ole säilyttämisen arvoinen, mutta nimi on?
MIELENKIINTOISTA olisi tietää myös, mistä tulee nimi Lastenojanvuori. Sieltä löytyy hiihtolatu vielä nykyäänkin. Ennen Lastenojanvuorella oli myös Tanilan hyppyrimäki, jonka jäänteitä jyrkässä rinteessä voi edelleen ihmetellä. Siellä taisi kisailla joku kuuluisa mäkikotkakin.
Ei olisi hullumpaa, jos vanhan hyppyrimäen kohdalle saataisiin opastetaulu kertomaan, mistä betonimöhkäleissä ja rinteen puisissa rakenteissa on kyse. Maisemat kuntoradan mutkasta yli peltojen ovat upeat ja alueen soisi säilyvän ulkoilureitteineen. Kasvavassa ja pinta-alaltaan pienessä kunnassa Lastenojanvuoreenkin kohdistuu kuitenkin muita suunnitelmia. Sinne on kaavailtu rautatielinja.
ISO-NAISTENJÄRVEN laavulle ja Pehkusuolle kantautuu kova kolke. Linnakallion yritysalue Jasperintien varressa kasvaa. Kaava-alueen kaakkoiskulma haukkaa toteutuessaan taas aimo palan yhdestä Pirkkalan vuoresta, Kurikkakalliosta.
Yritysalueelle rakennetaan uusia katuja, kuten Kurikkakalliontie ja Pihtikorventie. Maakuntakaavassa Kurikkakallio tunnetaan merkinnällä ”kiviaineshuollon kannalta tärkeä alue”. Kallio nähdään siinä potentiaalisena kivimurskeena.
Näin eri tavoin me ympäristöämme katselemme. Minulle vuori on ollut kuin Pirkkalan Koli sieltä aukeavan jylhän ja rauhoittavan näköalan vuoksi.
MENNYT aika säilyy nimistössä. Jos Kurikkakallio räjäytetään yritysalueeksi, ehkä tulevaisuudessa joku ihmettelee, missä se Kurikkakallio oikein on. Vain kadunnimi kertoo Pirkkalan kauniista historiasta.
Toisinkin voisi nimetä. Kurikkakalliontie voisi olla Kiviainestie. Sen viereen Pihtikorpeen sijoitetaan uuden yritysalueen hulevesialtaat, joten tien nimeksikin olisi voitu Pihtikorventien sijaan valita Hulealtaantie.
Mietin, miksi vuori ei ole säilyttämisen arvoinen, mutta nimi on?
Ehkä ihmisellä on vähintäänkin ohut tarve ulottaa juurensa menneeseen, vieläpä niin, että dokumentteihin tuleville sukupolville taltioidaan se kauniimpi versio eri vaihtoehdoista. Heidän näkökulmastaan katsottuna se voi näyttäytyä myös melko kaunistellulta versiolta, jopa ahneelta petokselta.
TAAPORINVUORI ja Multivuori ovat vielä jäljellä Pirkkalassa. Mikä on niiden tulevaisuus? Saavatko Multivuorelle tulevat sukupolvet kiivetä suojellun Saunaojan ja Pirkkalan erämaisen Kaitajärven rannalta vai onko paikalla kallioleikkaus ja Multivuorentie?
Puskiaisten oikaisun toteutuminen tai hautaaminen on avainasemassa Pirkkalan vuorten – ja metsäjärvien – kohtalon kannalta.
