TE-palvelujen järjestämisestä vastaa jatkossa Tampere, kustannuksista Pirkkala

En hyväksy mallia, jossa Pirkkalalla on sekä rahoitusvastuuta että mahdollista lisärahoitusvaadetta ilman realistisia mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen järjestämiseen.

TE-PALVELUIDEN siirtoa kuntien vastuulle edellinen hallitus perusteli muun muassa sillä, että se tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja kuntien paikallista osaamista voidaan hyödyntää. Ajatuksena erinomainen. Valitettavasti kuitenkin 5/15 yhteiseen toimielimeen sitoutuneesta kunnasta menettää fyysiset toimitilat. Siitä huolimatta, että kuntakokeilun perusteella nimenomaan kasvotusten tapahtuva palvelu on tehokkainta.

Järjestämisvastuu TE-palveluista luovutettiin siis valtuustossa 23.10 Tampereelle, jolla kyseisessä lautakunnassa on 11 jäsentä ja muilla sopijakunnilla yhteensä 8 jäsentä. Pirkkala saa yhden edustajan. Talous on osa Tampereen talousarviota ja siihen tehtävistä muutoksista päättää Tampereen kaupunginvaltuusto.

Jatkossa kunnilla on suurempi vastuu työllisyydenhoidon kustannuksista ja ne joutuvat osallistumaan työttömyysetuuksien rahoitukseen nykyistä aiemmin. Kunnan rahoitusvastuu ei myöskään katkea työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta kuten nykyisin.

Mikäli kunnan työttömien määrä vähenee, niin työttömien sakkomaksujen määrä pienenee. Jos työttömien määrä kasvaa, kunnan tosiasialliset kustannukset kasvavat. Siitä huolimatta, että kunnan mahdollisuus vaikuttaa palveluihin on rajattu, sillä järjestämisvastuu on Tampereella.

Hämmästyin, että uudessakin mallissa sama ”tehottomuus” jatkuu.

TAMPERE jatkossa laskuttaa Pirkkalaa TE-palveluista toteutuneiden kustannusten mukaisesti siten, että 50 prosenttia sen mukaan paljonko kunnassa on työikäisiä ja 50 prosenttia sen perusteella paljonko meillä on työttömiä. Ei sen mukaan, montako työtöntä on onnistuttu työllistämään.

Tällä hetkellä TE-toimistot saavat 60 prosenttia rahoituksesta sen perusteella, paljonko alueella on työttömiä. Miten tämä kannustaa työllistämään? Joten hämmästyin, että uudessakin mallissa sama ”tehottomuus” jatkuu. Entä miten Pirkkala onnistuu kilpailussa työttömien työllistämisessä, kun Tampereen intresseissä voisi hyvinkin olla oman kunnan elinvoiman parantaminen?

Esitin valtuustossa, että asia laitettaisiin uudelleen valmisteluun, jotta malliin saataisiin aito kannuste työllistää. Esitys ei saanut kannatusta

EN HYVÄKSY mallia, jossa Pirkkalalla on sekä rahoitusvastuuta että mahdollista lisärahoitusvaadetta ilman realistisia mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen järjestämiseen. Järjestäjätahon pitäisi kantaa vastuu tuloksista. Tai niiden puutteesta.

Merkittävin heikkous onkin vallan, vastuun ja rahoituksen eriyttäminen. Mallista puuttuu kannuste työllistää. Järjestäjätahon rahoitus pitäisi ehdottomasti perustua myös siihen, miten se onnistuu varsinaisessa tehtävässään, työllistämisessä. Nyt maksetaan pysyvyydestä, ei muutoksesta.

Hämmentävää on myös se, että osa palveluista ulkoistetaan yrityksille. Heitä palkitaan onnistuneista työllistämisistä. Miten estetään se, että helposti työllistyvät päätyvät yrityksille ja julkiselle taholle jäävät vaikeasti työllistyvät? Suurin osa työllistyy täysin ilman mitään palveluja, joten asiakkaina kiinnostavat varmasti yksityistä tahoa.

Harmillisesti näitä päätöspykäliä jätetään liian usein viimehetkiin, jolloin vedotaan siihen, että muutoksia ja selvityksiä ei enää ehditä tehdä.

Riitta Kuismanen
kunnanvaltuutettu (kd.)
Pirkkala

Lue myös: Jääkö Pirkkala isompiensa jalkoihin uudella työllisyysalueella, pohdittiin valtuustossa – ”Ei tässä Tamperetta kannata pelätä”