PORMESTARIN esitys Pirkkalan kunnan talousarvioksi ensi vuodelle kertoo kunnan talouden olevan tasapainossa sote-uudistuksen jälkeenkin.
Suurimpia investointeja ensi vuonna ovat vapaa-aikakeskuksen laajennuksen rakentaminen valmiiksi, Nuolialan vuokralla toimineen päiväkotirakennuksen ostaminen omaksi ja kunnallistekniikan hankkeet kaava-alueilla koulukeskuksen korttelissa, Vähä-Vaitissa ja Linnakalliossa.
”Hyviä uutisia, ei suurta draamaa. Kaikki on aika hyvin”, totesi pormestari Marko Jarva (kok) julkistaessaan talousarvioesityksensä perjantaiaamuna.
Peräti 27 miljoonan investoinnit sisältävä esitys on 900 000 euroa ylijäämäinen.
Uusia todella suuria rakennushankkeita ei käynnistetä ensi vuonna.
Sen sijaan valmiiksi tulevat hiihtolomien jälkeen vaiheittain käyttöön otettava Vähäjärven koulukampus ja myöhemmin ensi vuonna valmistuva vapaa-aikakeskuksen laajennus.
Useita mielenkiintoisia uusia hankkeita laitetaan vireille.
Näitä ovat Pirkkalan ja Tampereen yhteinen hankeselvitys uimahallista kuntarajalle, Loukonlahden liikuntapuiston suunnittelun aloitus ja Kalliomäen koulun ja päiväkodin hankesuunnittelu.
Kalliomäen koulukeskus sijoittuu Pakkalankulmaan Naistenmatkantien viereiselle pellolle. Nuolialan kirjaston on suunniteltu muuttavan sinne ja saavan nykyistä soveltuvammat tilat käyttöönsä.
YLITSE muiden Jarva nostaa ensi vuoden tapahtumista päätöksen raitiotien laajentamisesta Pirkkalaan.
”Ensi syksyn päätöksellä Pirkkala-Linnainmaa raitiotien rakentamisesta on ratkaiseva vaikutus kunnan tulevaisuudelle”, Jarva sanoo.
Jos ratikka jäisi Partolaan, olen huolissani miten kävisi suunnitelluille keskustahankkeille
Pormestari Marko Jarva
Jarva sanoo, että ratikkahankkeessa on Pirkkalan kannalta kolme vaihtoehtoa.
”Rakennetaan vain Partolaan, rakennetaan ensin Partolaan ja myöhemmin kuntakeskukseen tai rakennetaan heti yhdellä kertaa Suupalle asti. Kannatan viimeksi mainittua, mikäli talousehdot täyttyvät”, Jarva toteaa ja ennakoi, että vaihtoehto on vahvoilla päättäjien piirissä.
Raitiotien ns. kehitysvaihe valmistuu ensi vuonna, joten sen tuomat lisätiedot ovat syksyllä päättäjien käytössä.
”Jos ratikka jäisi Partolaan, olen huolissani miten kävisi suunnitelluille keskustahankkeille, Pirkkalan sydämelle. Väistämättä kehityksen painopiste siirtyisi Partolaan”, Jarva sanoo.
Pirkkalalla on keskustassa useita korttelien uudistushankkeissa lähtökuopissa, myös merkittävä ns. ranta-Pirkkala, keskustan kasvu Naistenmatkantien yli Pyhäjärven rantaan.
”Kunta on hankkinut sieltä kiinteistöjä viime aikoina. Enää muutama on muiden omistuksessa, Jarva kertoi.
”Raitiotie on vedenjakajapäätös Pirkkalan tulevaisuuden kannalta. Raitiotien rakentaminen mahdollistaisi voimakkaan kehittymisen ja vetovoiman säilymisen”, Jarva sanoo.
ENSI vuonna yhdyskuntatekniset investoinnit ovat Pirkkalassa 27 miljoonan euron investointipotissa suurempia kuin talonrakennus.
”Kunta ostaa itselleen Nuolialan päiväkodin kiinteistön noin 3,7 miljoonalla eurolla. Investoimme vahvasti myös kunnallistekniikkaan, esimerkiksi Soukonlahdessa, Soljassa, Vähä-Vaitissa ja Linnakalliossa”, kertoo Jarva.
”Varmistamme kunnan pitkän tähtäimen kehitys- ja kasvutavoitteet kehätien eteläpuolisen yleiskaavan valmistelun yhteydessä. Keskustan kehittämistä toteutamme torikorttelin asemakaavan muutoksella”, Jarva toteaa.
TALOUSARVIOESITYS sisältää 21 uutta vakanssia, joista 15 on ollut aiemmin määräaikaisesti täytettyjä. Vakansseista 17 sijoittuu sivistystoimialalle, 3 yhdyskuntatoimialalle ja 1 konsernihallintoon.
Uusia perustettavia vakansseja ovat tonttipäällikkö, rakennuttajainsinööri, arkkitehti, analyytikko, teknologiavahtimestari ja harrastusvastaava.
Tonttipäällikön tehtävä on tonttien myynti ja markkinointi. Tehtävä kuului aiemmin yritystonttien osalta elinkeinojohtajalle.
Yhdyskuntaosastoa Jarva sanoo erikseen jopa rohkaisseensa pyytämään lisätyövoimaa, jos tilanne näyttää siltä.
Yksistään raitiotieallianssilla on 31 työryhmää, joiden kokouksiin Pirkkalan edustajien on osallistuttava
Pormestari Marko Jarva
”Siellä on paljon isoja projekteja ja mitoitus kevyt. Yksistään raitiotieallianssilla on 31 työryhmää, joiden kokouksiin Pirkkalan edustajien on osallistuttava”, Jarva päivitteli.
TALOUSJOHTAJA Tommi Ruokonen totesi, että sote-uudistuksen jälkeinen valtionavustusten uusi jakautuminen on kohdellut Pirkkalaa varsin myönteisesti.
”Siinä ratkaisevaa on suotuisa väestörakenne. Olennainen on 0-15-vuotiaiden määrä kunnassa”, Ruokonen sanoi.
Pormestari Marko Jarva tunnusti, että Pirkkalassa on hyvät veronmaksajat.
”Se on totta, olemme 20 kärkikunnan joukossa Suomessa. Mutta kun laskee paljonko saamme valtionavustuksia ja verotuloja asukasta kohti, sijoituksemme kuntien joukossa on noin 270, Jarva muistutti.
Velkamäärä kasvaa, mutta Jarva ja Ruokonen totesivat sen olevan siedettävällä tasolla.
Pirkkalan valtuusto päätti ensi vuoden tuloveroprosentiksi 7,90. Veroon tehtiin neljän sadasosan pyöristys ylöspäin sote-uudistuksen jälkimainingeissa.
Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan, mutta lakimuutoksen myötä yleinen kiinteistövero jakautuu vuoden 2024 alusta maapohjan kiinteistöveroon ja rakennuksen kiinteistöveroon. Maapohjan korkeampi verotus nostaa verotasoa.
PIRKKALAN asukasluku jatkaa arvion mukaan vahvaa kasvuaan. Väestö kasvaa arviolta noin 500 asukkaalla eli noin 2,4 prosenttia vuonna 2024. Vuoden lopussa asukkaita ennakoidaan olevan 21 300. Arvio perustuu kunnan omiin laskelmiin ja toteutuneeseen kehitykseen.
Pirkkalan kunnanhallitus käsittelee pormestarin talousarvioesityksen 30. lokakuuta. Valtuusto päättää talousarviosta 13. marraskuuta.
