SÄHKÖPOTKULAUTOJEN yleistyttyä on puhuttu samassa yhteydessä usein kuljettajien törttöilyistä, mutta ei niinkään lautailun vaikutuksista liikunnan määriin. Lautojen suosion kasvun ja liikkumisen vähenemisen yhteys huolestuttaakin Pirkkalan kunnan liikunnanohjaaja Pasi Niemistä, joka tekee työtään lasten ja nuorten parissa. Hän sanoo toivovansa, että vanhemmat harkitsisivat sitä, mitä laudan hankkiminen jälkikasvulle oikeastaan tarkoittaa.
”Jos lapsi haluaa laudan, vanhemmat eivät huomioi, että laudan hankkiessaan he samalla ottavat lapseltaan pois mahdollisuuden liikkua omin voimin.”
Nieminen puhuu tässä asiayhteydessä juuri lasten ja nuorten arkiliikunnan puolesta. Organisoidut liikuntaharrastukset ovat erittäin hyvä lisä liikkumiseen, hän painottaa, mutta koulumatkat, vapaa-ajan siirtymiset ja pihapelit ovat niitä puroja, joista se iso virta muodostuu.
Nieminen havainnollistaa viestiään esimerkillä: jos lapsella on 12 minuutin pyörämatka kouluun, hänelle tulee tunti liikuntaa viikossa näistä matkoista. Se liikunta jää pois, jos matkan tekee laudalla, Nieminen toteaa.
Joissakin kodeissa tämä näkökulma on jo huomioitu siitäkin huolimatta, että lapsen kanssa voi olla vaikeaa neuvotella siitä, että esimerkiksi pyörää voisi käyttää laudan sijaan.
”Yksi vanhempi sanoi, että häntä harmittaa sähköpotkulaudan hankinta. Tiedän, että joissakin perheissä on jouduttu käymään keskusteluja ja hyllyttämään laudan käyttöä joksikin aikaa.”
Olen ehkä vähän tiukkis, mutta lautojen käyttäjän ikärajaksi voisi laittaa vähintään 16 vuotta.
Liikunnanohjaaja Pasi Nieminen
LASTEN ja nuorten liikunta on vähentynyt viime vuosina. Nieminen näkee yhden ratkaisumahdollisuuden tähän ongelmaan. Sähköpotkulautailua voisi rajoittaa käyttäjän iän mukaan.
”Pitääkö ala-tai yläkouluikäisellä olla sähköpotkulauta? Minun mielestäni ei tarvitse. Olen ehkä vähän tiukkis, mutta lautojen käyttäjän ikärajaksi voisi laittaa vähintään 16 vuotta.”
Nieminen liputtaakin lihasvoimin liikkumisen puolesta etenkin silloin, kun kyse on kasvavista ja kehittyvistä ikäluokista. Sähköpotkulautailun sijaan voisi valita toisen nopean liikkumismuodon, pyöräilyn, joka edistää myös itsenäistä liikkumista, kehon tuntemusta ja kehonhallintaa. Pyöräily kehittää maksimivoimaa, nopeusvoimaa, kestävyyttä, koordinaatiota ja hahmotusta, Nieminen sanoo.
”Pyörällä voi ajaa isompien esteiden yli helpommin ja turvallisemmin kuin sähköpotkulaudalla. Pyörää voi myös huoltaa enemmän omin toimin kuin lautaa. Eikä edes sähköpyörällä ajaessa tarvitse miettiä, loppuuko akku kesken matkan.”
SÄHKÖPOTKULAUTA ei suinkaan ole ainoa väline, jolla kulkemistaan voi jouduttaa ja helpottaa. Moottoriavusteisesti matkataan yleisesti myös mopoilla, traktorimönkijöillä, mopoautoilla, sähköpolkupyörillä ja erilaisilla tasapainoskoottereilla. Pasi Niemisen mielestä lapsilla ja nuorilla näkee yhä enenevissä määrin kuitenkin sähköpotkulautoja.
Lautojen suosiota selittää näppärä käytettävyys ja se, että niillä pääsee matkaamaan nopeasti. Ne ovat moniin muihin moottoroituihin menopeleihin verrattuna edullisia hankintoja. Pirkkalan kunnan alueella ajellaan pääosin omilla laudoilla myös siksi, että valtaosa kunnan alueesta ei toistaiseksi lukeudu vuokrasähköpotkulautojen toimintasäteeseen.
